Heikki Toivasen kolumni: Seurakuntatalon seinästä repäistiin painava pala kuopiolaista historiaa

Heikki Toivanen

Heikki Toivanen

Mitä puretaan ja mitä rakennetaan? Miltä kaupunki näyttää ja miten hyvin se toimii? Millainen elinympäristö meillä jatkossa on? Näitä kysymyksiä pohdin iltalenkillä Kuopiossa kuntavaalien alla.

Puijonkadun ja Puutarhakadun risteyksessä pysähdyin katsomaan maaseurakunnan entistä seurakuntataloa, jonka Vetrea myi tänä keväänä rakennusliikkeelle. Samassa kaupassa meni viereinen Sunnen terveystalo. Molemmista kuopiolaisilla on paljon muistijälkiä. On siunattu, rokotettu, ja hoidettu vanhuksia. Elämän alkua ja loppua.

Tilalle suunnitellaan uusia asuinrakennuksia.

Vuonna 1960 valmistunut maaseurakunnan seurakuntatalo aiotaan purkaa asuinrakentamisen tieltä. Takana Pappilanmäki, jonka pappilassa asui maaseurakunnan papistoa. Juha Poutanen

Kuopion kaupunkikuvan kehittyminen on saanut osakseen arvostelua. Keskustelu on hyvästä, mutta kaupunkilaisten kannattaisi vaikuttaa erityisesti silloin, kun asioita valmistellaan. Olla hereillä, kun luonnokset tuodaan nähtäville ja kommentoitaviksi. On myös kaupungin tehtävä edistää tätä keskustelua.

Tänään pidettävät kuntavaalit on myös hyvä mahdollisuus vaikuttaa. Äänen voi antaa henkilölle, joka laajasti kiinnostunut kaupungin pitkäjänteisestä kehittämisestä. Tarvitaan yhteistyökykyä mutta myös näkemystä ja rohkeutta haastaa virkamiesten valmistelutyö ja vaatia enemmän.

Keskustan elinvoimaisuus ei rakennu pelkästään asuinkerrostaloista.

Kuopion kaupunkisuunnittelu on ehkäpä virkamiesjohdon ydinosaamista heijastaen enemmänkin maaomaisuuden hallintaa, kaupankäyntiä ja neliöiden maksimointia. Keskustan elinvoimaisuus ei rakennu pelkästään asuinkerrostaloista vaan laajasta palveluiden tarjonnasta. Ravintolat ja tapahtumat tarvitsevat tilansa samoin kuin julkiset palvelut kuten koulut.

Kuopion kokoinen kaupunki tarvitsee myös lajinsa politiikkoja, joilla tavoitteet ovat korkeammalla. Kuopion äänen pitää kuulua kauemmas.

Purkutuomiota odottavan seurakuntatalon seinässä on kohta, josta on repäisty jotain irti. Tarkempi selvittely paljastaa, että siitä on juuri vaalien alla irrotettu painava pala kuopiolaista poliittista historiaa.

Pitkäaikaisen kansanedustajan, ministerin ja maaseurakunnan kirkkoherran Lennart Heljaksen muistomerkki siirrettiin säilytykseen omistajalleen Kuopion Taidemuseoon. Rinteen päällä olevaa pappilaa kolme vuosikymmentä kotinaan pitänyt Heljas näyttäytyy jättiläisenä nykyisten kuopiolaispoliitikkojen rinnalla.

Lennart Heljas Suomen Kuvalehden kannessa 1957. Viipurista kotoisin ollut Heljas (1896-1972) toimi pappina yli 48 vuotta. Ennen Kuopioon tuloaan hän ehti olla myös Kaavin kirkkoherrana. Juha Poutanen

Ulkopolitiikkaan erikoistunut kielitaitoinen pappi oli edustamassa Suomea muun muassa Pariisin rauhankokouksessa ja Suomen YK-valtuuskunnassa toisen maailmansodan jälkeen.

Jykevän miehen jykevä reliefi palaa toivottavasti mahdollisimman nopeasti arvoiselleen ja sopivalle paikalle ihmisten ilmoille, kaupunkiympäristöön, jota kehitetään korkeatasoisesti.

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi