Pääkirjoitus 1.7.2021: Koronapulmista moni kiteytyi maskikohuun

Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) tutkimusryhmä julkaisi keskiviikkona selvityksensä koronaepidemian ensimmäisestä vaiheesta vuoden alusta heinäkuulle viime vuonna. Analyyttinen raportti sisältää 12 suositusta, joiden avulla Otkes katsoo kriiseihin varautumisen ja niistä selviytymisen paranevan. Jo suositusten määrä paljastaa, että kaikenlaista meni pieleen. Ensimmäinen ongelma oli, kun johtamista ei organisoitu yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvatun johtamismallin mukaisesti. Siksi esimerkiksi rajat suljettiin hitaasti. Presidentti Sauli Niinistön huolestunut, mutta kohtelias ehdotus maaliskuun lopulla viime vuonna erityisen koronanyrkin perustamisesta sai pääministeri Sanna Marinilta (sd.) torjuvan, joskin kohteliaan vastauksen. Otkes suosittaa päätoimista tahoa huolehtimaan asioiden valmistelusta, toimeenpanosta ja aktiivisesta seurannasta. Suositus näyttää tuelta niin Niinistön nyrkille kuin myös hallituksen perustamalle covid-19-koordinaatioryhmälle, mutta ei ole kumpaakaan, sillä idea on perustaa nyrkki etukäteen, ei kriisin keskellä.

Otkesin mielestä on välttämätöntä, että viestintä kytkeytyy johtamismalliin. Toisin sanoen, viestintä kuuluu sinne, missä tilannetta johdetaan. Poliittiset päätökset ja asiantuntijanäkemykset eivät saa sekoittua toisiinsa kuten taisi käydä.

Selvityksessä on paneuduttu perusteellisesti maskikohuun eli viranomaisten ja asiantuntijoiden keskinäiseen kiistelyyn siitä, onko maskien käyttö suositeltavaa vai ei. Maskikohuun kiteytyi paljon pulmia. Vaarallista oli viestinnän sekavuus, kun olisi tarvittu selkeyttä. Valta- ja vastuusuhteet olivat epäselviä.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) edustajat suhtautuivat maskeihin kielteisimmin, terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntijat olivat keskenään erimielisiä julkisuudessa. Lisäksi maskinkäyttöohjeet muun muassa hoitolaitoksissa muuttuivat. STM kuvautti jopa yhden videon uudelleen, koska ensin videossa esiintyneillä henkilöillä oli kasvomaskit. Maskien käyttö yleistyi ja kohu laantui vasta sitten, kun valtioneuvoston kanslian asettama tiedepaneeli katsoi maskeista olevan hyötyä.

Yksi oleellinen ongelma oli myös se, että valtionhallinnolla, alueilla ja kunnilla oli välillä erilaisia käsityksiä tilannekuvasta ja siten myös koronan torjuntatavoista ja niiden laajuudesta. Otkes esittää lainsäädäntökehikkoa, jonka avulla valtioneuvosto voisi ohjata alueita ja kuntia toimenpiteisiin, jotka ottaisivat alueelliset erot huomioon. Ehdotus tulee hyvään saumaan. Valmistelussa olevan valmiuslain uudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista onkin määrittää vastuu- ja johtosuhteet poikkeusoloissa mahdollisimman tarkasti niin horisontaalisesti kuin vertikaalisesti.

Rajat suljettiin hitaasti.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut