Seppo Konosen kolumni: Kulkutauti on sulkenut rajoja ennenkin

Seppo Kononen

Seppo Kononen

Koronavirus on tukkinut jo kohta puolitoista vuotta maan rajat kaikkiin ilmansuuntiin. Historiassa tuskin on jaksoa, jolloin olisimme olleet fyysisesti yhtä eristyksissä muusta maailmasta kuin yhä jatkuvan koronapandemian aikana.

Tieto sentään on kulkenut edelleen vapaasti ja reaaliajassa länsimaisen demokratian maissa. Tosin on kasvava joukko maita, joissa tiedon kulkukin halutaan estää.

Kansakunnan itsenäistyessä Venäjästä suomalaiset alkoivat availla henkisesti ikkunoita Euroopppaan, mutta samanaikaisesti piti ryhtyä vetämään vuoden 1920 Tarton rauhan mukaista selkeää rajalinjaa tsaarivallan raunioille rakentunutta uutta neuvostovaltiota vastaan. Reilut sata vuotta jatkuneen autonomian aikana itäraja oli kyllä olemassa, mutta käytännössä sillä ei ollut juuri merkitystä.

1920- ja -30-luvuilla rajaa valvottiin tiukasti puolin ja toisin, mutta liikettä riitti silti molempiin suuntiin. Tulipunakommunisteilla ja suomalaisilla vakoilijoilla oli sentään omat reittinsä.

Sotien jälkeen virallinen rajavalvonta tiukentui. Yya-sopimus ja lisääntynyt taloudellinen yhteistyö avasivat kuitenkin mahdollisuuden hyvinkin vilkkaaseen rajaliikenteeseen. 1970- ja -80-lukujen ”votkaturismin” aikana Suomesta oli suorastaan ilo piipahtaa naapuriin, kun köyhempikin sai kustantaa itselleen ruhtinaallisen viikonlopun naisten sukkahousuilla.

Mittava votkaturismi loppui Neuvostoliiton romahdettua ja Venäjän kääntyessä kapitalismiin. Kun tavarapulan poistui ja Pietarin hotellihinnat pomppasivat pilviin, keskivertosuomalaisen tuloilla ei ollut enää asiaa rälläämään Nevski Prospektille. Virta kääntyi toiseen suuntaan.

Ei ole kuulunut venäjää toviin.

Venäläisten rikastuttua he tulivat vuorostaan täyttämään suomalaisia kauppoja ja kylpylöitä – ja ostelemaan jopa meidän itäsuomalaisten rantojamme omiin nimiinsä niin, että jotkut katsoivat isänmaan olevan vaarassa.

Venäjä-pelkoisille koronapandemia tuli kuin taivaanlahjana, kun raja-asemilla pantiin puomit alas. Ei ole kuulunut venäjää toviin Kuopionkaan kaduilla tai Siilinjärven kylpylöissä.

Itäraja ei sulkeudu ensimmäistä kertaa Suomen historiassa terveyssyistä. Joensuulainen historioitsija Jukka Kokkonen kertoo tuoreessa tutkimuksessaan Rajan rauha, miten Ruotsi kielsi 250 vuotta sitten kaiken rajaliikenteen Suomen ja Venäjän välillä rajan takana riehuneen koleraepidemian vuoksi. Kiellon rikkojia uhattiin jopa kuolemanrangaistuksella.

Kirjoittaja on Savon Sanomien aiempi artikkelitoimittaja.

Kommentoi