Pääkirjoitus 6.7.2021: Ruokalähettien asema ei voi olla jäätynyt konflikti

Korona lisäsi merkittävästi kysyntää ruokalähettien palveluille. Kun lounasravintolat joutuivat sulkemaan ovensa, ihmiset oppivat tilaamaan ruokaa kotiinsa ja työpaikoille. Vaikka pandemiatilanne on helpottanut, ruokalähettejä liikkuu katukuvassa enemmän kuin puolitoista vuotta sitten.

Ruokalähettien asemasta työmarkkinoilla käytävä keskustelu on myös vilkasta. Työ- ja elinkeinoministeriön työneuvosto linjasi viime syksynä, että lähetit eivät ole nykyiseen tapaan yrittäjiä vaan työntekijöitä, joihin tulee soveltaa työaikalakia. Päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Sitä vastaan olivat työnantajapuolen edustajat.

Työneuvoston kanssa samoilla linjoilla oli kesäkuun lopulla Eläketurvakeskus. Sen ratkaisun mukaan lähetin ei osoitettu työskennelleen yhtiölle eläkelaissa tarkoitettuna yrittäjänä. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että työnantajan on järjestettävä lähetilleen työeläketurva.

Kyseinen lähetti on työskennellyt Foodoralle, joka on ilmoittanut valittavansa päätöksestä. Toinen suuri ruokalähettipalveluita Suomessa tarjoava yritys on Wolt. Yrittäjinä ruokaläheteillä ei ole oikeutta myöskään esimerkiksi palkalliseen vuosilomaan tai ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Wolt ja Foodora ovat joutuneet myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston pihteihin. Työneuvoston päätöksen jälkeen aluehallintovirasto kehotti yrityksiä laittamaan työaikakirjanpidon kuntoon. Asiaan saatetaan joutua hakemaan päätöstä hallinto-oikeudesta.

Työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset ovat edenneet Suomessa tuskastuttavan hitaasti, kun ne ovat politisoituneet. Hyvästä esimerkistä käyvät paikallisen sopimisen edistäminen tai työttömyysturvan uudistaminen.

Kun uudet liiketoimintamallit rantautuvat nopeasti, yhteiskunnan etu on, että lainsäätäjä havainnoi tilannetta mieluummin etukäteen kuin ristiriitoihin haetaan ulospääsyä oikeusteitse.

Asiakkaat ovat löytäneet ruokalähettipalvelut. Siitä osoituksena alan yritysten taloudellinen kehitys, jota on ollut osaltaan vauhdittamassa niiden ravintoloilta perimä vähintään vertailukelpoinen komissio.

Foodoralla ja Woltilla on ruokakuriireja tuhansia. Määrä kasvaa nopeasti kysynnän mukaan. Olennaista on, että lähettien asemaan saadaan selvyys. Tällä hetkellä vaihtoehtoina vaikuttavat olevan yrittäjyys tai perinteinen työsuhde. Järjestelmä ei tunne minkäänlaista välimallia tai yhdistelmää, vaikka syytä ilmiselvästi on.

Oikeusprosessit, valitukset ja viranomaisten ristiriitaiset näkemykset eivät ole oikea tapa kehittää työmarkkinoita. Toivottavasti hallitusohjelman kirjaus tarpeesta selvittää lainsäädännön muutosta työelämän murroksessa ei jää vain selvitykseksi.

Kommentoi