Pääkirjoitus 12.7.2021: Väylähankkeissa tarvitaan taas lujaa edunvalvontaa

Valtion väyläverkon investointiohjelma vuosille 2022-2029 on lausuntokierroksella ja siitä näyttää puuttuvan useita merkittäviä pohjoissavolaisia ja itäsuomalaisia hankkeita. On hyvä muistaa, että kyse on luonnoksesta. Sen ei siis pidä antaa ollenkaan hämäännyttää kuvittelemaan toteutettavien väyläinvestointien olevan nyt taputeltu kahdeksaksi vuodeksi. Ei ole taputeltu. Ohjelma on läpeensä poliittinen.

Viimeistään elokuussa maakunnan ja koko Itä-Suomen edunvalvojien on tärkeä tarkastella laajasti ehdotusta, josta tulee väyläinvestointien rahanjaon tärkeä peruste. Investointiohjelma ei ole tietenkään tae hankkeen toteutumisesta, sitä kun "toteutetaan kulloinkin käytettävissä olevan rahoituksen mukaisesti". Mutta kun tärkeää hanketta ei toteutuslistalla mainita, on syytä huoleen ja äänekkäisiin vastalauseisiin.

Luonnoksessa on arvioitu investointien yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia. On laskettu, mitä hyötyä investoinnista on ja miten se suhtautuu kustannukseen. Sen lisäksi virasto on hyödyntänyt Prio-työkalua hankkeiden saattamiseksi keskenään johonkin järjestykseen sen mukaan, miten ne vastaavat elinkeinoelämän tarpeisiin, kuinka ne palvelevat työ- ja vapaa-ajan matkailua, lisäävätkö ne ympäristökestävyyttä ja edistävätkö ne kansalaisten terveyttä. Läheskään kaikkien hankkeiden yhteiskuntataloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu. Sopii kysyä, miksi ei.

Hyöty-kustannuslaskelmien perusteella luonnoksessa todetaan käsittämättömästi, että Viitostielle Leppävirta-Kuopio-välille kaavailtu 122 miljoonaa euron hanke tieosuuden parantamiseksi ei ole yhteiskuntataloudellisesti kannattava. Ei, vaikka myönnetään, miten investointi parantaa elinkeinoelämän ja työssäkäynnin kannalta merkittäviä yhteyksiä maakuntakeskusten välillä ja lisää tavarakuljetusten tehokkuutta. Joka tapauksessa suunnitteluvaiheessa oleva hanke kuuluu sarjaan "muut tarkastellut maantiehankkeet", jotka eivät kuulu lähimmän kymmenen vuoden investointiohjelmaan. Samaan sarjaan on laitettu jopa Nerkoon ohitustie, vaikka hankkeella on iso kiire.

Väylähankkeiden merkitys aluetaloudelle on itsestään selvä. Ne vaikuttavat paitsi suoraan elinkeinoelämään myös alueen ihmisten mielialoihin luoden tulevaisuudenuskoa. Siksi on huolestuttavaa, että luonnoksessa katsotaan, ettei tieverkon eri puolille maata kohdistuvilla hankkeilla ole merkittäviä aluekehitysvaikutuksia. Tiukka edunvalvonta- ja valistustehtävä lankeaa alueen kansanedustajille, maakuntaliitoille ja elinkeinoelämän järjestöille.

Ohjelma on läpeensä poliittinen.

Kommentoi