Heikki Toivasen kolumni: Varjot karkasivat taivaalle jo vuosikymmeniä sitten

Heikki Toivanen

Heikki Toivanen

Pikkupoikien katseet ovat kohti taivasta. Arvuuttelemme kenen pihaan korkealla kieppuva sateenvarjo mahtaa laskeutua vai matkaako jopa toiseen kaupunginosaan.

Mantan-päivän myrsky oli harvinaisen kova yön pimeydessä ja aamulla riitti ihmeteltävää. Kovien tuulien jälkinäytöstä katsellessamme emme tienneet, että myrsky oli repinyt irti myös läheisen koulun peltikaton.

Tarinaa voi käyttää eri tarkoituksiin. Moni tukeutuu muistoihinsa huudellessaan ilmastonmuutoksesta tai sen olemattomuudesta. On sitä ennenkin kärsitty säästä.

Viime viikot on puhuttu ennätyspitkästä hellejaksosta, joka on nyt vihdoin päättymässä. Kanadassa palaa ja Saksassa tulvii.

On sitä ennenkin korvennuttu ja hukuttu. Sosiaalisen median keskustelun seuraaminen aiheesta aiheuttaa enemmän oireita kuin kuumat yöt.

Varjo pysyttelee ilmoissa niin pitkään, että käymme välillä jo kotona syömässä. Myöhemmin kuulen, että maahan laskeutui lopulta naapuruston suurin päivänvarjo. Kaukaa katsottuna kaikki näyttää pienemmältä.

On sitä ennenkin korvennuttu ja hukuttu.

Sama harha on ilmastonmuutoskeskustelussa. Asiantuntijoiden ja median olisi osattava tuoda sitä paremmin lähelle ihmisten arkea ja löytää paikallisia ulottuvuuksia. Muutenkin kuin lyhytkestoisesta sääilmiöstä johtaen.

Asiantuntijoiden sanailu, poliittinen väittely, etujärjestöjen ja yritysten näkemykset ovat Suomessa lopulta sangen järjellistä kuultavaa. Tällä viikolla julkaistut EU:n ilmastopolitiikan linjaukset ja metsästrategia kirvoittavat kovaakin keskustelua, mutta pyrkimys tutkittuun tietoon on selvästi olemassa. Vastuuttomuutta on paljon vähemmän kuin voisi luulla.

Sitä selittää osaltaan se, että ilmastonmuutos on ollut lukuisten toimijoiden arkea jo vuosikaudet. Esimerkiksi päästöoikeuksien kauppaa on tehty jo vuodesta 2005 EU:ssa. Elinkeinoelämän Keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämieskin kommentoi komission pakettia ”oikeaksi suunnaksi”. Suomen kaltaisessa kehittyneessä maassa onkin kuljettava etujoukoissa, jotta osaamista voidaan myydä muille.

Ilmatieteen laitoksen julkaisema raportti ilmastonmuutoksen turvallisuusriskeistä tukee suomalaisen vakaan yhteiskunnan mahdollisuuksia. Siinä nostetaan oivasti esiin myös siirtymäriskit, joita ilmastonmuutoksen torjuntatoimet aiheuttavat. Ilmastopolitiikasta johtuva tyytymättömyys on jo johtanut muualla maailmassa jopa väkivaltaisuuksiin. Muutoksen ja siitä seuraavien toimenpiteiden kiihtyessä ihmisten oikeudenmukainen kohtelu onkin äärimmäisen tärkeää. Ilman toimivaa ja koko kansan hyvinvoinnista kiinnostunutta demokratiaa ilmastoasiatkin jäävät todennäköisesti hoitamatta.

Kommentoi