Heikki Toivasen kolumni: Jälkitaudit mutkistavat lopputaistelua

Heikki Toivanen

Heikki Toivanen

Pitäisikö lipaista ostoskärryn kahvaa tai kaupan ovenripaa? – Saisit kuitenkin vain noroviruksen. No, tulisipa sille vessapaperivuorelle käyttöä.

Vuosi sitten keväällä, kaiken pahimman eristyksen keskellä pidetyillä virtuaalikahveilla kevennettiin tunnelmaa huumorilla, ja joskus se oli varsin mustaakin. Siitä on tultu tähän päivään pitkä matka ja ihminen on jälleen kerran osoittanut lajilleen tyypillisen kyvyn sopeutua, vaikka muuntautuva virus on yllättänyt monesti.

Rokotusten eteneminen mahdollistaa yhteiselon viruksen kanssa ja antaa näkymän poikkeusaikojen päättymiseen. Uusia rajoituksiakin voi tulla, vaikka niiden perusteleminen on hankalaa, jos vaikeat sairaustapaukset pysyvät kohtuullisissa lukemissa.

Väsymyksestä huolimatta periksikään ei voi antaa. Nyt maailmalla kiinnitetään huomiota pitkittyneisiin koronataudin oireisiin eli niin sanottuun ”long covidiin”. Alustavat tutkimustulokset osoittavat, että tautimuoto pitää ottaa vakavasti myös Suomessa.

Se on yksi syy jaksaa vielä muutama kuukausi, jotta kaksi rokotetta suojaisi mahdollisimman suurta osaa väestöstä. Käyttää maskia, muistaa turvavälit ja hyvä hygienia. Oireellisena olla omissa oloissaan ja käydä testeissä. Arkisten havaintojen perusteella tästä lipsutaan jo laajasti.

Suomen viikottaisten koronataruntojen määrä on nelinkertaistunut reilun kuukauden aikana. Tartunnoista yli puolet todetaan alle 30-vuotiailla.

Se on yksi syy jaksaa vielä muutama kuukausi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan viime viikon tapauksen painottuvat erityisesti 18–23-vuotiaisiin. THL:n sormi osoittaa nuorten aikuisten baari-iltoihin ja muihin tapaamisiin. Suomen pahimmalla alueella Uudellamaalla huoli kohdistuu myös 30–50-vuotiaisiin keski-ikäisiin (SS 24.7.).

Nuorten aikuisten käyttäytyminen ja heikompi rokotuskattavuus on otollinen yhdistelmä juuri pitkäkestoisen koronataudin mahdollisten tuhojen kannalta. Alle 30-vuotiaista ensimmäisen rokotuksen on saanut vasta vähemmistö ja keski-ikäistenkin suoja perustuu tässä vaiheessa valtaosin ensimmäiseen piikkiin.

Tutkimusten mukaan pitkäaikaisia, useita kuukausia kestäviä oireita on raportoitu olevan 10–60 prosentilla koronavirukseen sairastuneista. Neurologian emeritusprofessori ja ylilääkäri Risto O. Roine on laskenut, että 50 suomalaista voi päivittäin sairastua pitkittyneeseen koronaan (HS 23.7.). Osalla aivojen kudostuhon aiheuttamat oireet voivat olla elinikäisiä.

Pahimmillaan mittakaava on sellainen, että puhutaan yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta ongelmasta työkyvyttömyyksien takia. Vuosia jälkitaudista kärsiville kyse on ennenkaikkea inhimillisestä kärsimyksestä, jota ei voi korvata.

Kommentoi