Pääkirjoitus 1.8.2021: Lakimuutos tuo kuhinaa kuntiin ja kouluihin

Tänään elokuun ensimmäisenä päivänä voimaan astuva uusi oppivelvollisuuslaki jatkaa oppivelvollisuutta siihen saakka, että nuori täyttää 18 vuotta.

Uudistuksen tavoitteena on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa oppimiseroja sekä kasvattaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta ja lasten ja nuorten hyvinvointia.

Käytännössä kirjaus tarkoittaa, että jokainen nuori suorittaisi toisen asteen koulutuksen. On ajateltu, perustellustikin, että osaamisvaatimusten kasvaessa työllistyminen edellyttää nykyisin vähintään toisen asteen tutkinnon suorittamista.

Uudistus ottaa tavallaan niskasta kiinni peruskoulun päättävästä nuoresta, jotta hän ei putoaisi tyhjän päälle. Täysi-ikäisyyteen noussut velvollisuus tarkoittaa myös sitä, että toisen asteen opintojen keskeyttäminen ja pudokkaaksi päätyminen ei olisi enää mahdollista.

Työkalu on järeä ja aiheuttaa paljon painetta koulutuksen järjestäjille ja kunnille, jotka joutuvat ottamaan seurantaan nuorensa. Laajennettua velvollisuutta ja pakkoa ei tietysti tarvittaisi jos nuorten ohjaus peruskoulussa sekä yksilön ja perheiden vastuu toteutuisivat toivotusti.

Uuteen lakiin liittyen peruskoulunsa päättävillä nuorilla on ollut velvoite hakeutua toiseen asteen koulutukseen jo vuoden alusta. Opetushallituksen tietojen mukaan toistatuhatta nuorta on vielä vailla peruskoulun jälkeistä opiskelupaikkaa. Kesäkuun valintojen jälkeen tilanne on jo parantunut tuntuvasti ja määrän odotetaan laskevan elokuussa, kun vapaaksi jääneitä paikkoja tarjotaan uudelleen.

Uudistus ottaa niskasta kiinni peruskoulun päättävästä nuoresta.

Seuraavassa askeleessa otteen nuoresta ottaakin kunta, joka perkaa läpi ilman opiskelupaikkaa olevat nuoret.

Lakikokonaisuuden mukana tuleva toisen asteen maksuttomuus on iso paketti, jonka tarkka hintalappu ei ole tiedossa. Kuntien kirstunvartijoilla on nyt jo näkemys siitä, että valtion antama lisärahoitus ei tule riittämään. Oppimateriaaleja haalitaan parhaillaan kasaan alkavaa lukuvuotta varten lukioissa ja ammattikouluissa aloittaville nuorille. On paljon epävarmuutta siitä, että ehtivätkö kaikki hankinnat ajoissa.

Maksuttomuutta on pitkään ajanut esimerkiksi Lukiolaisten liitto. On hyvä, että koulutus ei jää ainakaan opiskelijan tai perheen taloudellista tilanteesta johtuen käymättä. Koulumatkojen maksuttomuuden raja laskee samalla seitsemään kilometriin, joka voi aiheuttaa lieveilmiöitä. Lähellä oleva oppilaitos ei olekaan niin houkutteleva kuin ennen.

Pudokkaiden poimiminen koulun ja parempien valmiuksien rattaille on tärkeää. Se kuinka hyvin uudistus onnistuu suhteessa korkeisiin kustannuksiin, on auki. On hyvä muistaa, että Suomi oli ennen uudistustakin koulutuksen kansainvälisessä vertailussa maailman kärkimaita.

Kommentoi