Pääkirjoitus 5.8.2021: Lähiopetuksesta pidetään nyt tiukasti kiinni

Kouluvuosi on alkamassa ensi viikolla poikkeuksellisen epävarmoissa tunnelmissa. Koronaepidemia kiihtyy, nuoret ikäluokat ovat rokottamatta ja Suomi on päivittämässä koronastrategiaan vasta elokuun puolivälissä.

Hankalaa asetelmaa helpottaa laaja yksituumaisuus siitä, että syksyn opinnot halutaan käynnistää lähiopetuksena niin laajasti kuin vain mahdollista on. Etäopiskeluun turvauduttaisiin vain pakon eli vieläkin merkittävästi pahemman tautitilanteen edessä. Ja jos etäkouluun tarvitsee mennä, niin kyse olisi paikallisista ratkaisuista, ei koko maan laajuisesta sulkutilanteesta.

Yhteisymmärrys lähiopetuksen ensisijaisuudesta on vain vahvistunut korona-ajan tutkimusten kautta. Etäjärjestelyt ovat olleet kuormittavia niin opettajille kuin opiskelijoille ja koululaisille.

Tuorein kyselytulos tuli keskiviikkona Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kertomana. Valtaosa opettajista ja rehtoreista kokee, että korona-aika on aiheuttanut oppimisvajetta. Pääsyynä pidetään etäopetusta, ja suurin huoli OAJ:lle kohdistui lukioihin. Tulokset tukevat myös aiempia havaintoja eli oppilaissa on havaittu laajasti ahdistuneisuutta, levottomuutta, stressiä ja uupumusta.

Suomessa pitää olla nyt aidosti huolissaan nuoristamme. Pahimmillaan korona-aika saattaa jättää jäljen, jonka korjaaminen on vaikeaa ja hintalappu korkea. Oppimisvaje käsitteenä onkin juuri yhteisö- ja yhteiskuntatason ilmiö ja ongelma, jonka sisällä on tuhansien yksilöiden vaikeudet.

Suomessa koronaepidemian hoitamisen keskiössä on ollut vanhusväestön suojaaminen. Nyt katseen pitää kääntyä nimenomaan nuoriin. Rokotuskattavuus on saatava nousemaan mahdollisimman nopeasti ja se tarkoittaa myös rokotusten aloittamista 12–15-vuotiaissa. Nuorten rokotusten on arvioitu alkavan aikaisintaan vasta elokuun lopulla.

Nyt katseen pitää kääntyä nimenomaan nuoriin.

Ajoitus on hankala ja pitää sisällään riskejä helposti leviävän deltavariantin takia. Aiemman kokemuksen mukaan lapset näyttävät tartuttavan koronaa aikuisia vähemmän, mutta deltavariantin suhteen tätä tietoa ei vielä ole, kuten KYSin vs. sairaalanjohtaja Tatu Kemppainen muistutti (Savon Sanomat 4.8.).

Kunnat ja koulut tarvitsevat epävarmuuden keskellä tukea ja työkaluja arkeensa. Hallituksen, ministeriöiden ja opetushallituksen viestinnän pitää olla johdonmukaista ja selkeää.

Kysymys kuuluukin, mitä voitaisiin tehdä vielä aiempaa paremmin, jotta nuorten ja henkilökunnan terveysturvallisuus toteutuu lähiopetuksessa? Rokotusjärjestyspohdinnan lisäksi parannettavaa on koulujen ohjeistuksessa: kontaktien rajoittamisessa, suojainten käytössä, ryhmäkokojen hallinnassa ja sisätilojen riittävässä ilmanvaihdossa.

Kommentoi