Pääkirjoitus 6.8.2021: Intoa aluevaaleihin pitäisi pystyä kehittämään

Tammikuussa ensi vuonna järjestetään historian ensimmäiset aluevaalit, niin kuin niitä virallisesti nimitetään. Jo vaaleille annettu nimi on haaleudessaan epäonnistunut. Parempi olisi ollut nimittää vaaleja maakuntavaaleiksi. Se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska sote-uudistuksessa Uudellemaalle räätälöitiin muusta maasta poikkeava erillisratkaisu ja maakunta jaettiin useampaan hyvinvointialueeseen. Helsinki ei kuulu niistä yhteenkään, joten siellä vaaleja ei järjestetä lainkaan.

Vaalien haalea nimen ei silti pidä harhauttaa luulemaan, että vaaleilla ei olisi merkitystä. Tammikuussa valittavat ensimmäiset aluevaltuustot päättävät nimittäin siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut hyvinvointialueilla – Uuttamaata lukuun ottamatta kokonaisissa maakunnissa – järjestetään. Jos maakuntavero toteutuu, aluevaltuustojen merkitys kasvaa.

Iso ongelma on, miten ihmiset saadaan innostettua äänestämään. Pitää olla realisti. Viime kevään kuntavaaleissa äänestysprosentti jäi huolestuttavan alhaiseksi. Voi olla, että aluevaaleissa jäädään senkin alle.

Näin käy varmasti, jos vaaleihin suhtautuu samalla tavalla kuin perussuomalaisten Pohjois-Savon piirin puheenjohtaja Henri Uljonen (Savon Sanomat 5.8.). Hänen mukaansa äänestysprosentti jää 30:een, koska ei "järkeä" perustaa aluevaltuustoja jo olemassa olevien maakuntavaltuustojen rinnalle.

Ehdokkaiden värvääminen aluevaaleihin on vasta alkutekijöissään. Selvää kuitenkin on, että puolueet pyrkivät saamaan listoilleen kuntavaaleissa hyvin menestyneitä ehdokkaita. Maakuntavaaleissa korkeakaan kannatus omassa kunnassa ei silti välttämättä riitä. On arvioitu, että Pohjois-Savossa läpimenoon vaaditaan 400-500 ääntä. Todennäköistä on, että tämä johtaa pyrkimykseen keskittää ääniä.

Ehdokkaiksi halutaan luonnollisesti myös maakunnan kansanedustajia. Moni onkin jo ehtinyt lupautumaan. Hyvä olisi, jos jokainen valtakunnanpolitiikassa vaikuttava rehellisesti pohtisi mahdollisuuksiaan aidosti osallistua aluevaltuustojen työhön. Kansanedustajien ja erityisesti ministereiden poissaoloprosentit kunnanvaltuustojen kokouksista ovat usein liian suuria.

Puolueiden piirijärjestöt päättävät aluevaalien ehdokaslistoista myöhään syksyllä. Listat jätetään joulun alla, joten vaalikampanjat alkanevat vasta tammikuun alussa. Kolmessakin viikossa ehtii paljon, jos viestit ovat hyvin mietittyjä. Puolueiden ja ehdokkaiden on aika miettiä, miten kaikille tärkeät palvelut maakunnissa järjestetään.

Jos maakuntavero toteutuu, aluevaltuustojen merkitys kasvaa.

Kommentoi