Pääkirjoitus 24.8.2021: Lähiöitä pitää kehittää nykyistä vahvemmin

Hyvän asumisen pääkaupunki. Kuopion kaupungin asuntotoimen käyttämä iskulause pitää sisällään myös ajatuksen tasapainoisesta kaupunkirakenteesta, jossa ihmiset eri taustoista sekoittuvat sopuisasti samoille asuinalueille.

Kuopio on historiassaan korostanut juuri sitä, että täällä segregaatio eli väestöryhmien voimakas eriytyminen on pystytty pitämään kurissa kaavoituksen ja julkisrahoitteisen asuntotuotannon avulla.

Vetovoimasta on pyritty huolehtimaan myös täydennysrakentamisen avulla. Palveluverkosta kaupunki on sen sijaan tinkinyt taloudellisin perustein, ja vanhenevien alueiden jatkuvan kehittämisen periaate on ollut heikkoa.

Savon Sanomien uutinen (23.8.) eri asuinalueiden hintakehityksestä kertoo segregaation voimistumisesta. Sitä tukee myös eri asuinalueiden asukkaiden tulovertailu.

Toria ympäröivällä ruutukaava-alueella osakehuoneistojen keskimääräiset neliöhinnat ovat kohonneet vuosikymmenessä runsaasta 2 400 eurosta noin 2 800 euroon. Sen sijaan esimerkiksi kaksi kilometriä koilliseen, hinnat ovat lähes puolittuneet.

Osin kehitystä selittää kerrostalojen ikä. 1970-luvun taloissa on edessä mittavat peruskorjaukset. Alhaisempi hintataso on entisestään lykännyt remontteja, mikä on myös vaikuttanut laskevasti hintoihin. Taloyhtiöt pitäisi pitää kunnossa, mutta uudeksi uhaksi on noussut lainojen saanti asuntojen arvonlaskun takia.

Alhaisempi hintataso on entisestään lykännyt remontteja.

Hintakehityksestä onkin tullut eräänlainen kierre, joka voi pahentaa väestöryhmien eriytymistä.

Yhtäaikaisesti nopeasti rakentuneet asumalähiöt kohtaavat myös ongelmansa kertarytinällä. Historialtaan kerrostuneilla, vanhoihin kaupunginosiin liittyvillä alueilla tämä riski on pienempi.

Kuopion asuntotoimi sysää vastuuta kiinteistöjen omistajille, taloyhtiölle, joiden pitäisi saada remontit liikkeelle ajoissa. Samaan aikaan on kuitenkin uutisoitu investoijien halusta kehittää, mutta kaavoitus on liian hidasta.

Kuopiossa onkin syytä pysähtyä ja miettiä, miten erilaisista taustoista tulevat ihmiset pystyisivät asumaan edelleen rinnakkain. Se vaatii erityisesti lähiöiden kehittämistä. Viihtyisyys, lähipalvelut ja liikenteen sujuvuus on turvattava.

Eriytymiskehitys on toki virkamiesten tiedossa. Kyse onkin toimenpiteiden riittävyydestä ja ripeydestä.

Kuopio on mukana ympäristöministeriön lähiöohjelmassa, johon kaupunki valitsi Neulamäen ja Puijonlaakson. Neulamäkeen suunnitellaan parhaillaan tukirahoilla Taimistopuiston ja leikkipaikan kunnostusta. Puijonlaaksossa on jo työt käynnissä Sammakkolammen puistossa. Molemmat hyviä ja kannatettavia hankkeita, mutta pelkät puistoremontit eivät tule riittämään.

Kommentoi