Pääkirjoitus: Tiede varautuu myös piilossa oleviin uhkiin

Koronavirus yllätti maailman puolitoista vuotta sitten. Se ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että olisi jähmetytty kauhusta ja jääty toimettomiksi. Käyttöön saatiin poikkeuksellisen nopeasti rokotteita, joilla infektioiden vakavimmat muodot on monissa maissa saatu kohtalaisen hyvin kuriin.

Tämä ei olisi ollut mahdollista ilman tiedettä. Yliopistoissa tehtävä pitkäjänteinen perustutkimus on luonut pohjan, jolta rokotteita kyettiin kehittämään ja edelleen kehitetään. Hankkeita on vireillä myös Suomessa. Nekin ponnistavat yliopistoissa, muun muassa Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa, tehtävästä perustutkimuksesta. Perustutkimus on myös varautumista piilossa oleviin uhkiin.

Perustutkimusta rahoittavat valtiot, mutta myös yksityiset säätiöt ja yritykset, esimerkiksi lääkevalmistajat. Suomen kaltaisissa pienissä maissa tutkimus ei ole mahdollista ilman valtion merkittävää panostusta.

Sanna Marinin johtama nykyinen hallitus on saanut kiitosta koronaviruksen taltuttamisesta. Hallituksen uusi koronastrategia perustuu pitkälti rokotusten antamaan suojaan.

Hallitus aikoo kiittää rokotuksista leikkaamalla tieteen rahoitusta. Valtiovarainministeriö ensi vuoden budjettiesityksessä Suomen Akatemian kautta kanavoitavaa rahoitusta esitetään leikattavaksi noin 40 miljoonalla eurolla tästä vuodesta.

Jo kevään kehysriihessä hallitus päätti 35 miljoonan euron leikkauksesta vuodesta 2023 alkaen, jolloin päätettyihin kehyksiin palataan. Ensi vuodelle esitetty leikkaus perustuu kehysriihen päätökseen olla kompensoimatta täysimääräisesti Veikkauksen tuottojen alenemista.

Hallitus aikoo kiittää rokotuksista leikkaamalla tieteen rahoitusta.

Suomen Akatemian rahoituksesta 90 prosenttia suunnataan yliopistoille. Kymmenien miljoonien leikkaukset tarkoittavat käytännössä sitä, että yliopistot joutuvat supistamaan tutkimustaan. Uusien tutkijasukupolvien kasvattaminen jatkamaan nykyisten työtä vaikeutuu.

Leikkauksista noussut poliittinen peli tympäisee. Vihreät ja Vasemmistoliitto vaativat, että osa leikkauksista torjutaan hallituksen budjettineuvotteluissa syyskuussa. Molemmat puolueet ovat aikaisemmin olleet päättämässä samoista leikkauksista.

Poliittisesta pelistä huolimatta ensi vuoden leikkausesitys pitää budjettineuvotteluissa hylätä. Hallituksen on myös ryhdyttävä miettimään korvaavia leikkauksia, joilla budjettikehyksiin voidaan palata hallitusohjelman mukaisella tavalla. Tutkimus- ja kehitysrahoitus Suomessa pitää pystyä nostamaan 4 prosenttiin BKT:sta niin kuin ohjelmassa sanotaan.

Kommentoi