Koronavilkku taisi jäädä ideaksi

Älypuhelinsovellus Koronavilkku on menettänyt käyttäjistään useamman kuin joka neljännen neljässä kuukaudessa. Enimmillään käyttäjiä oli 2,47 miljoonaa, mutta nyt käyttäjiä on 1,77 miljoonaa ( Savon Sanomat 28.8.). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) arvioidaan osan käyttäjistä luopuneen sovelluksen käytöstä rokotukset saatuaan. Osa taas on saattanut jättää sovelluksen lataamatta, kun puhelin on vaihtunut.

Sairaanhoitopiireissä Koronavilkun hyötyä on pidetty vähäisenä tai olemattomana. Sen on arvioitu olevan pahimmillaan jopa vahingollinen. Hyötyä leikkaa olennaisesti suomalainen tietoturva, jonka vuoksi sovellus ei tarjoa korona-altistuksen aika- tai paikkatietoja. Siksi sovellus ei käytännössä helpota tartunnanjäljitystä. Koronavilkun suosiota ovat laimentaneet myös sovelluksen viiveet ja tekniset ongelmat.

Teoriassa sovellus voisi parhaimmillaan hälyttää nopeasti henkilöitä, jotka ovat altistuneet koronatartunnalle tavattuaan koronaan sairastuneita. Jotta sovellus todella toimisi, sen käyttöasteen pitäisi olla arviolta 60 prosenttia, joka Suomessa merkitsisi kolmisen miljoonaa käyttäjää.

Tähänastiset kokemukset eivät lupaa hääviä tulevaisuutta Koronavilkulle. Kun tartuntoja on raportoitu sovelluksen julkistuksen jälkeen lähes 117 000, Koronavilkun tietoon niistä on tullut alle 23 000. Luvut osoittavat, ettei idea jostakin syystä kerta kaikkiaan toimi. Se on sääli, sillä tarkoitushan oli hyvä.

Kommentoi