Pääkirjoitus 5.9.2021: Työvoimapula on totta, vaikka työttömiä on paljon

On varsin tavallista, että yritysten hätähuutoja työvoimapulasta vähätellään monin tavoin, koska työttömien määrä on samaan aikaan varsin korkea. Esimerkiksi heinäkuun lopussa työttömiä työnhakijoita oli 322 600 työ- ja elinkeinotoimistoissa ja kuntakokeiluissa. Niinpä sanotaan, että työntekijöitä kyllä olisi, jos töistä maksettaisiin parempaa palkkaa tai jos työolot olisivat paremmat. Niinkin on, erityisesti terveys- ja hyvinvointialalla, kuten on viime aikoina kuultu. Toisaalta sanotaan, että työn vastaanottaminen ei kannata tai innosta tarpeeksi avokätisten tulonsiirtojen vuoksi. Sekin on epäilemättä totta, mutta ilmiön yleisyydestä on lähinnä mutu-tietoa.

Kauppakamareiden lähes 1300 jäsenyrityksen viesti tuoreessa kyselyssä ei selity pelkästään liian pienillä palkoilla, huonoilla työoloilla tai tukipolitiikan kannustinloukuilla. Lähes 75 prosenttia yrityksistä katsoo, että niillä on pulaa tai paljon pulaa osaavasta työvoimasta. 68 prosenttia yrityksistä katsoo työvoimapulan rajoittaneet yritysten kasvua ja liiketoimintaa. Avainsana on osaaminen. Pahin pula on kaupan, hallinnon, oikeustieteiden, tietojenkäsittelyn ja tekniikan aloilla sekä palvelualoilla.

Samansuuntainen oli viesti Suomen Yrittäjien tuoreessa pk-yritysbarometrissä. Yritysten näkymät koronan jäljiltä ovat parantuneet merkittävästi, eikä esimerkiksi rahoituksen saatavuus ole yritysten kehittämisen suurin ongelma, vaan työvoiman saatavuus estää eniten kehittämistä etenkin rakentamisessa, mutta myös teollisuudessa ja palvelualoilla sekä kaupassa.

Korkeasuhdanteessa ja erityisesti sen huipun lähestyessä pula ammattitaitoisesta työvoimasta kärjistyy. Kun suhdanne jäähtyy, ongelma unohtuu liian helposti, vaikka työnhakijoiden osaamisvajeita pitäisi paikata jatkuvasti suhdanteista piittaamatta täydennyskoulutuksella tai uudelleenkoulutuksella. Oppilaitosten ja yritysten välisen vuoropuhelun pitäisi olla avointa, jotta opetuksen resursseja hyödynnettäisiin parhaiten.

Toiveita on lastattu koulutettujen maahanmuuttajien suuntaan. Diplomi-insinööriksi valmistuneen maahanmuuttajan työskentely kahden vuoden ajan siivojaana on osuva esimerkki siitä, miten lopulta suomen kielen taidon puute voi estää osaajankin palkkauksen. Rekrytointifirma Pointer Potentialin rekisterissä on korkeakoulutettuja maahanmuuttajia 3000, jotka eivät tee koulutustaan vastaavaa työtä ( Helsingin Sanomat 3.9.).

Kielitaidon merkitystä on korostanut myös iisalmelaisen Genelecin laajasti sivistynyt toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Siamäk Naghia, joka on syntyjään iranilainen. Muutoinkin hänen kokemusasiantuntijuuttaan ja raikkaita näkemyksiään kannattaisi kuunnella ja hyödyntää osaamispulan helpottamiseksi.

Suomen kielen taidon puute voi estää osaajankin palkkauksen.

Kommentoi