Pääkirjoitus 7.9.2021: Hallituksen aika huolestua velasta kansalaisten tavoin

Selkeä enemmistö suomalaisista katsoo, että Suomi velkaantuu liikaa nykymenolla, kertoo kyselytutkimus. Velasta huolestuneiden määrä on lisäksi kasvanut viime vuodesta selvästi (Maaseudun Tulevaisuus 6.9.).

Eri puolueiden kannattajista velasta huolestuneita on entiseen tapaan eritoten perussuomalaisissa, kokoomuksessa ja keskustassa. Vasemmistoliitossa huolestuneisuus valtion velasta on vähentynyt neljällä prosenttiyksiköllä: heistä enää 18 prosenttia on huolissaan valtion velasta.

Valtio on velkaantunut viime ja tänä vuonna koronapandemiasta johtuvien elvytystoimien vuoksi. Valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) 63,2 miljardin euron budjettiehdotus ensi vuodelle on yhä 6,7 miljardia euroa alijäämäinen, vaikka velanotto viime vuoteen 7,6 miljardia euroa.

Korona oli hyvä syy velkaantua, sillä muutoin elinkeinoelämässä olisi todennäköisesti nähty valtava konkurssitsunami ja siitä johtuva työttömyys. Sen myötä työttömyysmenot olisivat räjähtäneet kasvuun ja toipuminen kulkutaudin vaikutuksista olisi käynyt hitaasti ja olisi tullut hyvin kalliiksi.

Julkisen talouden velkaan ei pidä suhtautua aivan samalla tavalla kuin yksityistalouden menoihin, sillä velkaa on järkevä ottaa, jos sen avulla on mahdollista taata ja parantaa mahdollisuuksia kansantalouden kasvuun tulevaisuudessa.

Kun talous kasvaa, velanhoitomenot eivät rasita liikaa veronmaksajia. Koronarajoitusten poistamisen oloissa hallituksessa on kiusaus ennakoida talouskasvun jatkuvan pitkään, ainakin yli seuraavien eduskuntavaalien.

Korona ei kelpaa enää elvyttävän talouspolitiikan syyksi.

Todellisuudessa kasvun tyrehtymisen merkkejä on jo ilmassa, kuten on kuultu yrityksiltä, jotka valittavat pulaa osaavasta työvoimasta.

Liekö pelko työvoiman riittämättömyydestä vai mikä on, mutta tulevaisuuden kannalta huolestuttavinta on suomalaisten yritysten vähäinen into investoida tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Suomessa työn tuottavuus on heikompaa kuin monessa kilpailijamaassa ja EU:ssa keskimäärin. Yritysten kasvaneet panostukset koneisiin ja laitteisiin sekä rakentamiseen ovat välttämättömyys ja sinänsä hyvä asia, mutta ne eivät uudista Suomen elinkeinoelämää.

Korona ei kelpaa enää elvyttävän talouspolitiikan syyksi. Ilmastotoimistakaan ei velkaantumisen perusteluksi ole, ainakaan silloin, kun ilmastotoimet ovat pelkkiä korvauksia elinkeinotoiminnan aiheutuneista haitoista.

Velanotto tuntuu helpolta niin pitkään kun korkotaso ei nouse. On kuitenkin hyvä huomata, miten yhden prosenttiyksikön nousu valtion korkomenoissa merkitsisi ensi vuoden lopun velkatilanteessa jo lähes 1,5 miljardia euroa. Summa on vähän suurempi kuin budjettiehdotuksen arvio perusväylänpidon nettomenoista.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut