Olli-Pekka Ryynäsen kolumni: Viisauden helpoimmat lajit

Olli-Pekka Ryynänen

Olli-Pekka Ryynänen

Havukka-Ahon ajattelija sanoi jälkiviisautta parhaaksi ja imelimmäksi viisauden muodoksi. Ainakin se viisauksista helpoin ja siksi niin suosittua.

Yksi helppo laji on ennustaa siten, että piirtää trendikäyrän ja ennustaa jatkamalla viivaa. Näin muuan englantilainen 1850-luvulla ennusti hevosten määrän lisääntymisestä, että vuonna 2000 Lontoo on peittynyt mailin paksuisen hevosenlantakerroksen alle.

Mikään puu ei kasva taivaaseen.

Yksi politiikkaa riivaava viisauden muoto on, että mikä tahansa ongelma oletetaan resurssivajaukseksi. Resurssin puute voi olla todellinen. Mutta aina pitäisi miettiä, mitä muuta ongelmaan ehkä liittyy.

Terveydenhuollossa on usein jonoa palveluihin. Ilmaiseen tai melkein ilmaiseen palveluun on halukkaita rajattomasti. Yltiöindividualistinen kansalainen vaatii parempia ja runsaampia palveluja jonottamatta, lähellä ja ilmaiseksi.

Liian pitkä jono alkaa lyhentyä, kun ihmiset eivät jaksa jonottaa. Kysyntä suuntautuu lyhyemmän jonon palveluihin. Silloin siellä jono alkaa kasvaa ja osa lähtee taas muualle.

Mitä enemmän henkilökuntaa, sitä pidempi jono.

Resurssin lisäys voi lyhentää jonoa tai houkutella uusia jonottajia.

Tarina kertoo sairaalasta, jossa leikkausjonojen lyhentämiseksi resurssia lisättiin 30 prosenttia. Tulos oli, että jono piteni 30 prosenttia. Eräässä tutkimuksessa verrattiin eurooppalaisten sairaaloiden ensiavun jonon pituutta henkilökuntamäärään. Tulos oli selvä. Mitä enemmän henkilökuntaa, sitä pidempi jono.

Järjestelmälle jono voi olla edullinen. Jonolla voi perustella rahavaatimuksia tai korostaa omaa tärkeyttä. Tai voidaan haluta jonottajien siirtyvän muualle.

Lääketiede tulee yhä monimutkaisemmaksi. Terveydenhuoltoon tulee erilaisia tutkimuksia, hoitoja ja oheistoimintoja kuten kirjauksia, palavereita, koulutuksia. Näistä voi kysyä, onko kaikki todella sitä mitä tarvitaan.

Monimutkaistettu järjestelmä valitsee suosikkinsa ja jättää jotkut ulkopuolelle.

Vielä muistutus. Resurssin lisääminen voi auttaa tilannetta, mutta ei aina.

Kaupungilla on graafinen trendi, jossa sanat ripotellaan kirjaimiksi paperille tai näytölle eri paikkoihin.

Danten hengessä olen suunnitellut helvettiä tämän idean keksijöille.

Heidät voisi laittaa lukemaan filosofi Friedrich Nietzschen teoksia alkukielellä väärinpäin.

Kirjoittaja on yleislääketieteen emeritusprofessori ja kaupunginvaltuutettu (kok.).

Kommentoi