Pääkirjoitus 11.9.2021: Saksa äänestää Euroopan veturille uuden kuljettajan

Saksaa on sanottu Euroopan veturiksi. Kun näin on, liittokansleri on maan ja koko maanosan veturinkuljettaja. Tehtävää on hoitanut peräti 16 vuotta Angela Merkel. Valtioiden johtajia Euroopassa ja muuallakin on vaihtunut, mutta Merkel pitänyt asemansa. Hän on luonut toiminnallaan ennustettavuutta ajassa, jossa toimijoina ovat olleet Donald Trumpin, Boris Johnsonin ja Vladimir Putinin kaltaiset valtionpäämiehet.

Kahden viikon kuluttua pidettävien liittopäivävaalien ennakkoasetelmat tasaiset. Vaikka Merkel liputtaa puolueensa kristillisdemokraattien CDU:n puheenjohtajan Armin Laschetin puolesta, voitto on kaikkea muuta kuin varma.

Mielipidemittausten mukaan CDU:n kannatus on laskenut nopeasti, eikä vähiten Laschetin takia. Epäonnistumista onnettomin oli, kun hän näytti naureskelevan taustalla, kun liittopresidentti Frank-Walter Steinmeir piti kesällä puhetta tulvatuhoalueella.

Saksan poliittinen tilanne muistuttaa Suomea. CDU ja baijerilainen sisarpuolue CSU painottavat talouskasvun turvaamista. Puolueiden suhtautuminen niin kansalaisten kuin yritysten veronkiristyksiin on kielteinen. Linja on kantanut hedelmää. Saksan talous on vahvassa kunnossa.

Vastapuolena on sosiaalidemokraattinen SPD. Se on kiilannut gallupeissa nopeasti ohi kristillisdemokraattien. Sen sijaan vihreiden nousu vaikuttaa tyrehtyneen.

Kun kristillisdemokraatit ja sosiaalidemokraatit ottavat kahden viikon kuluttua mittaa toisistaan, kysymys on vuoden 2005 toisinnosta. Tuolloin Merkel haastoi liittokansleri Gerhard Schröderin johtaman punavihreän hallituksen erityisesti talouden huonosta hoitamisesta.

CDU nousi valtaan, vaikka vaalimenestys ei ollut toivotunlainen. Merkel osoitti kuitenkin nopeasti kyvykkyytensä, ja silloinen heikko liittokansleri on ankkuroinut asemansa lähes korvaamattomaksi kansakunnan ja maanosan suunnannäyttäjäksi ja arvojohtajaksi.

Mielipidemittaukset osoittavat, että Merkelin suosio ei automaattisesti periydy hänen puolueelleen ja suosikilleen. Liittokansleriehdokkaan persoonalla vaikuttaa olevan saksalaisten keskuudessa suuri merkitys. Puntarissa ovat Laschet ja SPD:n Olaf Scholz, jotka eivät edes olleet puolueissaan itseoikeutettuja kansleriehdokkaita. Jos kristillisdemokraatit eivät kykene vakuuttamaan puolueen poliittisella linjalla ja Laschet henkilökohtaisella kyvykkyydellä, Sholz lähtee loppukiriin etumatkalta.

Kohdistuipa valinta Laschetiin tai Scholziin, Saksan johtoon ei tule sukupolvenvaihdosta. 67-vuotiaan Merkelin seuraaja on yli kuusikymppinen.

Kommentoi