Päätoimittajalta: Teams-ajasta osattava poimia rusinat

Seppo Rönkkö

Seppo Rönkkö

Koronapandemia pakotti miettimään monet asiat uudella tavalla. Etätyön mahdollisuuksia ja etuja puntaroitiin pitkään, mutta tuumaan päästiin todenteolla vasta viruksen pakottamina puolisentoista vuotta sitten. Se tapahtuikin sitten kuin sormia napsauttaen. Toimistoissa väki väheni muutamassa päivässä. Lähityöhön jäätiin aloilla, joihin etätyö ei soveltunut. Niissäkin työjärjestelyt muuttuivat, koska koronan leviämisellä tehtaissa tai kaupoissa olisi ollut dramaattisia vaikutuksia.

Vaikka rokotusten myötä lähityö on alkanut jälleen yleistyä, korona jättää pysyvän jäljen työpaikoille. Eikä se tarkoita, että työntekijät kulkevat kasvomaskeissa vaan toimitilojen tarve muuttuu. Neliöitä ei tarvita entiseen malliin vaan lähi- ja etätyön yhdistelmä yleistyy. Se edellyttää, että pelisäännöistä sovitaan työpaikoilla selkeästi ja avoimesti.

Etätyössä on ollut etunsa, kun vaikkapa aikaa vievät työmatkat eivät ole kuuluneet rutiineihin. Haasteitakin riittää. Etätyö on vaatinut johtamiselta ja työntekijöiltä uudenlaisia valmiuksia.

Kun työnyhteisön joka päiväiset kohtaamiset puuttuvat kuukausitolkulla, tiedonkulun merkitys korostuu. Tekniikka mahdollistaa paljon, mutta pitkään yksinäiseen puurtamiseen tai virtuaaliyhteyksien varassa toimimiseen useimmat eivät ole tottuneet, eikä tarvitsekaan tottua. Se voi tarkoittaa vieraantumista ja väsymistä.

Työpaikan tarjoamasta yhteisöllisestä liimasta on huolehdittava uusiutuvassa kulttuurissa. Työpaikoilla paras tulos saavutetaan yhteistyöllä yksilösuoritusten sijaan.

Onhan noista videoyhteyksistä hyötyä, vaikka kasvokkain tapaamisten korvaajaksi niistä ei ole.

Hyvästä esimerkistä käy koronatiedottaminen. Hallitus, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinninlaitos ovat käyttäneet tiedotustilaisuuksissa etäyhteyksiä. Hyvin on toiminut, vaikka media ei ole esittänyt kysymyksiään paikan päällä. Maakunnissa työskentelevät toimittajat ovat olleet tasavertaisessa asemassa.

Toimintavan ei soisi jäävän vain korona-ajan ilmiöksi. Suomalaista tiedotusmaisemaa on perinteisesti vaivannut Helsinki-keskeisyys. Se on vääristänyt valittuja näkökulmia. Pääkaupunkiseudulla sijaitseva toimitus ajaa usein pääkaupungin etua, vaikka muuta väittäisi.

Kun tekniikka mahdollistaa aiempaa paremmin koko maan tiedotusvälineiden osallistamisen valtakunnalliseen keskusteluun kotitoimituksista, miksi sitä tehtäisi? Se lisäisi median moniäänisyyttä. Valitettavasti merkkejä entiseen on jo havaittavissa.

Kommentoi