Pääkirjoitus 12.9.2021: Maanpuolustuksesta tulee osa kansalaisten arkea

Torstaina julkistettu valtioneuvoston puolustusselonteko nimittää Suomea ja suomalaisia koskevaa uhkien kokonaisuutta laaja-alaiseksi vaikuttamiseksi. Termi on hyvä, sillä se kattaa paitsi ei-sotilaallisen hybridivaikuttamisen myös sotilaalliset vaikuttamiskeinot.

Laaja-alainen vaikuttamisen suunnitelmallisuus on tärkeää tiedostaa, sillä jo normaalioloissa vaikuttaja rakentaa itselleen edullisia olosuhteita poliittisin, diplomaattisin, taloudellisin ja sotilaallisin keinoin unohtamatta informaatio- ja kybervaikuttamista. Vaikuttamisen ideana on heikentää puolustuskykyä lisäämällä väestön keskuudessa epävarmuutta sekä tyytymättömyyttä esimerkiksi poliittista johtoa kohtaan.

Selonteon johtopäätökset merkitsevät puolustuskustannusten kasvua, jota selittää historia. Viime vuosikymmenen alkupuolella puolustusvoimauudistus hävitti puolustusvoimista 2300 työpaikkaa ja työntekijöitä jäi 12000. Silloin ei vielä puhuttu kyber-, avaruus- ja informaatiosuorituskykyjen kehittämisen tarpeesta saati niiden edellyttämästä kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Nyt puhutaan. Esimerkiksi avaruustilannekuvaa puolustusvoimat aikoo pitää yllä ympärivuorokautisesti yhteistyössä viranomaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

Toimintaympäristön muutos entistä jännitteisemmäksi ja vaikeammin ennakoitavaksi edellyttää selonteon mukaan henkilöstömäärän lisäämistä 500 henkilötyövuoden verran vuosikymmenen loppuun mennessä tällä vaalikaudella toteutuvien sadan henkilötyövuoden lisäksi. Uudet työntekijät tarvitaan valmiuden ylläpitoon, asevelvollisten kouluttamiseen ja uusien suorituskykyjen kehittämiseen.

Suomen puolustusbudjetti on tänä vuonna 4,6 miljardia euroa eli noin 1,8 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kun mukaan lasketaan kansainvälisen käytännön mukaan myös sotilaseläkkeet, rajavartioinnin menoja ja sotilaallisen kriisinhallinnan kuluja, BKT-osuus nousee 2,1 prosenttiin eli vähän yli sen mitä Nato suosittaa jäsenmailleen jäsenmaksuosuuden suuruudeksi.

Yksi kiinnostavimmista selonteon linjauksista koskee paikallispuolustusta. Siinä reserviläisten rooli ja viranomaisten yhteistyön merkitys kasvavat. Alueellisten joukkojen jako operatiivisiin joukkoihin ja paikallisjoukkoihin parantaa reagointinopeutta ja kykyä vastata erilaisiin uhkiin. Paikallisjoukoissa on tarkoitus hyödyntää entistä paremmin reserviläisten paikallistuntemusta ja heidän siviilissä hankkimaansa osaamista.

Selonteon linjaukset tuovat maanpuolustuksen osaksi monien kansalaisten arkea – jos ei teoissa, ajatuksissa ainakin – mikä on uhkien luonne huomioonottaen välttämätön kehityskulku.

Johtopäätökset merkitsevät puolustuskustannusten kasvua.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut