Karkaustapaus ajaa lakimuutoksiin

Kuopion Niuvanniemen oikeuspsykiatrisesta sairaalasta karanneen naisen tapaus nostaa jälleen kerran esille lakimuutostarpeita potilaiden karkaamisten estämiseksi. Johtava lääkäri Kari Ojala huomauttaa, että naisella oli todennäköisesti nettiyhteys käytössään kuten suurimmalla osalla potilaista.

Henkirikokseen syyllistyneellä naisella ei ollut poistumislupia eikä oikeutta käydä yksin kävelyllä sairaala-alueella epävakaan tilanteensa vuoksi. Hän pääsi karkaamaan aitaamattomalta piha-alueelta, kun potilasryhmän muut potilaat olivat lähteneet kanttiiniin.

Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma ihmetteli taannoin ylenpalttista suvaitsevaisuutta ja eduskunnan oikeusasiamiehen vaatimusta, jonka mukaan potilailla tulee olla oikeus käyttää älypuhelinta ( Aamulehti 10.5.2016). Netin käyttö kun mahdollistaa huumeiden tilaamisen lähelle sairaalaa, kukaties myös paon suunnittelun.

Lähtökohtaisesti potilailla on liikkumisrajoituksia lukuunottamatta perusoikeudet. He eivät ole vankeja. Jos perusoikeuksia on tarkoitus rajoittaa, siitä on tehtävä rajoittamispäätös perusteluineen. Menettely on kankea ja nostaa kynnystä rajoittamiseen. Kuten Ojala sanoo, toimintamahdollisuuksien tila "turvallisuuden, hoidollisuuden ja perusoikeuksien välissä on aika kapea alue". Karkaamistapaus ajaakin lakimuutoksiin. Niille on muutoinkin tilausta, sillä eduskunnan oikeusasiamies on vaatinut mielenterveyslakiin kirjausta potilaan kohtelusta ja olosuhteista kuljetusten aikana ( Savon Sanomat 4.3.2018).

Kommentoi