Juuso Kääriäisen kolumni: Palautetta piirakkakuvion mukaan

Juuso Kääriäinen

Juuso Kääriäinen

Viime lauantaiaamu oli töissäni totaalisen kiireinen. Mieltäni vaivasi eräs toiminnan melskeessä tekemäni huolimattomuusvirhe ja mietin, että meneekö koko päiväni pilalle töppäystäni tuskaillessa. Puhelimeni soi useasti. Eräässä puhelussa sain tulista palautetta: yhteyden toisessa päässä ollut nainen ei saanut päivän lehteä. Lisähommia taas. En voinut toimittajana muuta kuin kuunnella, pahoitella asiaa ja kertoa, että jakelun ihmiset selvittelevät aikanaan asian.

Nainen oli ymmärrettävästi tuohtunut, koska lehteä olisi ollut niin mukavaa lukea syöden omenapiirakkaa, joka paistui jo uunissa. Piirakka oli kuulemma leivottu lehdessämme julkaistun reseptin mukaan.

Kadonneen lehden kohtalo jäi taakseni. Myöhemmin päivästä puhelin soi jälleen. No mitäs nyt? Tällä kertaa linjalla oli työkaverini, joka pyysi minua tulemaan ulos. Yllätyksekseni ulkona odotti sama nainen, jonka lauantai koki kolauksen, kun lehti ei kolahtanut postiluukusta. Hän toi siivun leipomastaan piirakasta minulle. Hän vaivautui tulemaan kiittämään minua kasvokkain hyvästä asiakaspalvelustani. Häkeltyneenä, lähes sanattomana, saamastani huomionosoituksesta annoin hänelle toimituksestamme uuden lehden matkalle eksyneen tilalle.

Murehtiminen ja tunne huonosta päivästäni loppuivat siihen paikkaan. Myös piirakan ojentanut nainen oli iloa täynnä. Häntä ei enää haitannut, että lehti jäi tulematta. Hänestä oli tärkeintä, että ongelma huomioitiin ja se yritettiin korjata.

Sattumalta paikalle osuneet työkaverini seurasivat tilannetta sivusta ja toinen heistä totesi, että ”tämän sinä muistat lopun ikääsi”. Olen siitä varma. Muistan kaikki nämä kerrat, kun asiakkaat ovat muistaneet minua hyvin tekemästäni työstä jälkikäteen. Niitä tapauksia on yhteensä kaksi kappaletta. Surullisempi luku syntyy, kun mietin kuinka monta kertaa minä olen muistanut asiakaspalvelijaa saamastani hyvästä palvelusta. Niitä kertoja taitaa olla nolla kappaletta. Positiivista palautetta on aina pitänyt antaa, mutta se on jäänyt tekemättä.

Se on valitettava tosiasia, että annamme palautetta pääsääntöisesti vain silloin, kun olemme tyytymättömiä. Oli palautteeni jatkossa positiivista tai negatiivista, muistan myös sen, että olemme kaikki vain ihmisiä töissämme. Yritämme parhaamme.

Tajusin tuona lauantaina jotain suurta hyväntahtoisuudesta. Tajusin, kuinka positiiviset asiat tarttuvat. Tajusin, kuinka tärkeää on tuoda esiin asioiden positiiviset puolet. Ihmettelen yhä, kuinka niin pienellä teolla oikeassa paikassa voi olla todella suuri vaikutus: kaikille mukana oleville.

Ja siitä päivän tapahtumien keskipisteenä olleesta omenapiirakasta: se oli erinomaista!

Kirjoittaja on uutistoimittaja.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut