Lukiokampuksista pitää keskustella

Kuopion kaupungissa ei enää jatkossa voida puhua lukioverkosta, jos valmisteilla oleva malli menee läpi. Kaksi lukiota ei ole verkko (Savon Sanomat 17.9.).

Toinen lukiokampuksista sijaitsisi Savilahdessa. Sinne on haaveissa 800–1000 -paikkainen uudisrakennus, jonka lisäksi lukio käyttäisi Novapoliksen vapaita tiloja. Kampukseen yhdistyisivät nykyiset Kallaveden lukio ja Klassinen lukio. Toinen lukiokampus syntyisi puolestaan Lyseon ja Lumitin yhdistyessä ja mahdollisesti lyseorakennus poistuisi myöhemmin opetuskäytöstä. Siinä tapauksessa Lumitin kiinteistöä olisi pakko laajentaa. Kuopion kaupungin nykyinen lukio-opetuspäällikkö Jukka Sormunen on aikanaan heittänyt idean yhdestä 2300 opiskelijan lukiosta.

Uudistusten yhteydessä olisi tärkeä muistaa historiaakin. Esimerkiksi Kallaveden lukion historia ulottuu kauas 1800-luvulle. Lukion nykyinen rakennus valmistui 1924. Lyseon historia on vielä vanhempi ja lyseorakennus on Carl Ludvig Engelin suunnittelema.

On hyvä, että kaupungin virkamiehet ajattelevat isosti ja ideoivat uusia malleja. Samalla on tärkeää osallistaa lystin kustantajia eli veronmaksajia ideoiden taakse. Ovatko valtavat kampukset välttämättömiä opetuksen laadun säilyttämiseksi tai nostamiseksi? Paljonko investoinnit maksavat? Vähenevätkö käyttökulut? Ja miten lukio-opetuksen historiaa ja perinteitä vaalittaisiin jättikampuksilla? Nyt on hyvä hetki alkaa keskustella lukioista.

Kommentoi