Pääkirjoitus 24.9.2021: Saarikon talouspolitiikassa on vaikea nähdä logiikkaa

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) ilmoitti keskiviikkona aikovansa ehdottaa vuoden kuluttua, että ansiotulojen verotusta kevennettäisiin. Veroale voisi tulla voimaan jo vuonna 2023.

Tähän saakka Saarikko on varoitellut Suomen liiallisesta velkaantumisesta. Ei ihme, että ministerin lausuntoa hämmästeltiin laajasti, sillä Saarikon talouspolitiikassa on vaikea nähdä logiikkaa. Talouskuripuheiltakin katosi paljon pohjaa jo keväällä, kun pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus ei palannutkaan budjetin menokehyksiin, joista oli luovuttu väliaikaisesti vuotta aiemmin koronapandemiasta johtuvien ylimääräisten menojen vuoksi. Hallitukselta on odotettu puolivuosittain ratkaisuja, jotka korjaavat työelämän rakenteita paremmin työllistävään suuntaan. Pieniä muutoksia lukuunottamatta mitään ei ole tapahtunut. Suuria linjauksia odotellaan yhä.

Saarikko mainitsi, että EU:ssa velkakeskustelussa on tapahtunut paradigman muutos, jossa valtion velkaantumiseen suhtaudutaan aikaisempaa myönteisemmin (Helsingin Sanomat 23.9.). Totta, mutta myönteisyys koskee vain tilannetta, jossa velalla luodaan talouskasvua. Sen sijaan syömävelka ei ole muuttunut hyväksi EU:ssakaan. Ansiotuloverotuksen alennukset haiskahtavat syömävelalle, koska valtion on jatkossakin otettava uutta velkaa menoihinsa. Toisaalta Saarikon esitystä puoltaa se, että OECD on suositellut Suomea keventämään ansiotulojen verotusta juuri talouskasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Ideaan sisältyy vasemmistohallitukselle ideologinen myrkkypilleri, sillä veronalennukset kohdistuisivat käytännössä keski- ja suurituloisiin.

SDP:n varapuheenjohtaja kansanedustaja Matias Mäkynen tuki varovasti Saarikon ehdotusta, mutta edellytti tutkimuksen ja tuotekehityksen menoleikkausten perumista vuodelta 2023. Leikkaukset kohdistuvat lähinnä Suomen Akatemian tutkimusrahoitukseen, jonka merkitys talouskasvulle on osoittautunut ainakin osittain kiistanalaiseksi.

Vuoden kuluttua hallitus kokoontuu budjettiriiheen, jossa päätetään eduskuntavaalivuoden 2023 talousarviosta. Siten Saarikon tiistaista ideaa veroalennuksista voidaan pitää vaalikampanjan avauksena. Jos ensi vuosi sujuu talousennusteiden mukaisesti, Suomessa saatetaan yltää jopa neljän prosentin talouskasvuun ja kasvu näyttää jatkuvan myös vaalivuonna. Myönteisissä tunnelmissa on jotakuinkin selvää, että palkansaajapiireissä kasvaa tyytymättömyys veroja kohtaan, varsinkin jos työehtosopimusneuvotteluissa on saatu lähinnä lämmintä kättä.

Ideaan sisältyy vasemmistohallitukselle ideologinen myrkkypilleri.

Kommentoi