Pääkirjoitus 26.9.2021: Uusi arpajaislaki puolustaa lujasti Veikkaus-monopolia

On kiinnostavaa nähdä, vähenevätkö rahapelaamisen ongelmat uuden arpajaislain myötä, mikä on lakiuudistuksen keskeisin tavoite.

Hallitus ei esitä raha-automaattien kieltämistä kaupoista ja kioskeista, vaikka erityisen haitallisiksi luokitellut automaatit aiheuttavat ison osan rahapeliongelmista. Hallitus tosin kehottaa Veikkausta ottamaan automaattien sijoittelussa huomioon rahapelaamisen haitat. Hurskas ajatus jäänee toiveeksi, sillä vaikka automaatit olisivatkin pelipaikan henkilökunnan nähtävissä koko ajan, valvonta tuskin voisi olla jatkuvaa ja aktiivista. On vaikea uskoa, että omavalvontasuunnitelma lisäisi valvontaa riittävästi.

Hallituksen lakiuudistusesityksen lähtökohta oli säilyttää Veikkaus Oy:n yksinoikeus rahapelien tarjontaan. Se toteutuu ainakin teoriassa, mutta vasta käytännössä nähdään esimerkiksi se, miten maksuliikenne-estot ulkomaisille peliyhtiöille toteutuvat. Norjassa on vastaava järjestelmä, mutta siellä rahapeliongelma on pahentunut väestötasolla (Helsingin Sanomat 24.9.).

Lakiesitys tekee joka tapauksessa selväksi, että vain Veikkauksen peleillä on viranomaishyväksyntä. Se vie uskottavuutta Manner-Suomeen markkinointiaan suuntaavilta peliyhtiöiltä, jotka toimivat arpajaislain vastaisesti.

Tärkeä yksityiskohta on se, että yksityisten some-tilien kautta tapahtuva rahapelien markkinointi joutuu seuraamusmaksun uhan alle. Maksu on vähintään 500 euroa ja enimmillään jopa 40 000 euroa.

Pakollisen tunnistautumisen vaikutusta on myös vaikea arvioida. Monella satunnaisellakin rahapelaajalla on jo taskussaan Veikkaus-kortti, eikä ajokortin tai henkilökortin vilauttaminen lottokuponkia jättäessä tai raaputusarpaa ostaessa liene kenellekään kynnys.

Arpajaislain uudistus on sisäisesti ristiriitainen.

Arpajaislain uudistus on sisäisesti ristiriitainen. Osa linjauksista rajoittaa rahapelaamisen haittoja, mutta peliautomaattien osalta esitys turvaa Veikkauksen tuottoja. Lopputulosta voi vain arvailla. Sen verran on mahdollista varmaksi sanoa, että poliittinen kiistely rahapelitoiminnan kutistuneiden tuottojen jaosta jatkuu. Veikkaus tuloutti valtiolle 2017-2019 vuosittain noin 1,2 miljardia euroa, mutta koronavuonna 2020 tuotot romahtivat noin kolmanneksen ja tasosta saattoi tulla pysyvä. Vähenevät tuotot pakottavat miettimään, miten vaje jatkossa korvataan tai korvataanko sitä järjestöille ja yhteisöille.

Jos lakiesitys kelpaa eduskunnalle, vastuun ottaminen rahapeliautomaattien vahingollisuudesta voi jäädä esimerkiksi päivittäistavarakauppojen harteille. Viime keväänä Lidl päätti jo poistaa pelikoneet myymälöistään. S- ja K-ryhmä puolestaan ilmoittivat, etteivät suunnittele luopumista peliautomaateista. Pian saattavat suunnitella.

Kommentoi