Heikki Toivasen kolumni: Kuopiossa budjettipuheet ovat olleet värikästä vuoristorataa

Heikki Toivanen

Heikki Toivanen

Tasapaino on tavoitteena. Tuttu lause kuullaan kuntien talousarviouutisten yhteydessä yhtä usein kuin sana alijäämä, joka kertoo puolestaan tasapainon puutteesta. Menoja on liikaa tuloihin verrattuna. Kasvava, investoiva ja tulojaan lisäävä kaupunki kestää alijäämää, mutta siitä ei voi tulla pysyvä tila.

Kuopion kaupunki on halunnut laskea itsensä tähän joukkoon. 2010-luvulla kaupunki keikkui yli- ja alijäämän rajoilla talousarvion ja tilinpäätöksen erotuksen heitellessä välillä hyvinkin suuresti. Loppupuolella vuosikymmentä kaupunginjohtajaksi tulleen Jarmo Pirhosen kommentit ovat eläneet samanlaista vuoristorataa. ”Meille maksetaan siitä, että otamme lainaa” (SS 21.11.2017), hän naurahti talousarvion julkistuksessa ja iloitsi myös seuraavassa tilinpäätösinfossa ”Kuopion näkymät ovat paremmat kuin ehkä koskaan Kuopion historiassa (SS 26.3.2018).

Vuotta myöhemmin fiilis oli jo jotain ihan muuta: ”Tulot eivät riitä tällaiseen menorakenteeseen” (SS 22.3.2019). Synkkenevissä talousennusteissa Kuopio päätyi syksyllä yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin. Vuoden 2019 tilinpäätökseen kaupunginjohtaja kirjasi koruttomasti, että ”riittämätön tulorahoitus heijastuu velkaantumiseen ja verotulojen kasvu ei riitä kaupungin palvelujen rahoituksen.” Kun tuloksesta siivottiin pois vesilaitoksen yhtiöittäminen, miinus oli peräti 38 miljoonaa euroa.

Vuoden 2020 alijäämän arvioitiin asettuvan 13 miljoonan euroon. Sitäkin arvioitiin myönteisenä, vaikka lainakannan nousun jatkumo oli jo nyt ”julmaa katsottavaa”. Sitten iski pandemia.

Tasapainosta ei enää puhuttu seuraavan vuoden projektina vaan toukokuussa 2020 perustettiin Kuopio 2025 -ryhmä. ”Meillä on oltava kekkosmaisesti sanoen malttia vaurastua ja hakea siltaa yli synkän veden. Se silta ei ole ihan lyhyt,” Pirhonen kertoi (SS 12.5.2020).

Viime vuoden pelasti valtion kunnille jakamat koronatuet. Kuluvan vuoden talousarvio laadittiin lähes 20 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Kuopio on kuitenkin pärjännyt koronan kanssa enimmäkseen hyvin ja verotuloennusteita on korjattu ylöspäin.

Hitaampikin maali voi karata.

Toiveikkuudesta huolimatta kaupunginhallitus aloittaa ensi vuoden talousarvion käsittelyn maanantaina 14,5 miljoonan euron alijäämäolettamalla. Se pitää toki suhteuttaa kaupungin jättimäiseen talouteen, 744 miljoonan euron toimintakatteeseen.

Kaupunkilaisten korvat ovat höröllään sen suhteen, mitä kaupunki aidosti tekee päästäkseen neljässä vuodessa nollatulokseen. Hitaampikin maali voi karata, jos askeleet jäävät liian lyhyiksi.

Kommentoi