Pääkirjoitus 28.9.2021: Saksan politiikassa alkanut epävarmuus voi pitkittyä

Uuden hallituksen koonti näyttää vaalituloksen perusteella erittäin vaikealta, arvioivat asiantuntijat Saksan sunnuntaista vaalituloksen seurausta eri puolilla Eurooppaa.

Hallituksen kokoamisen vaikeus ei sinänsä ole uutta, sillä nyt väistyvä liittokansleri Angela Merkel sai nykyisen hallituksensa kokoon vasta puoli vuotta vaalien jälkeen maaliskuussa 2018. Uutta sen sijaan on, että hallitusta ei kokoa enää Merkel, joka on johtanut Saksaa 16 vuoden ajan, enimmäkseen pragmaattisesti tutkitun tiedon ja tosiasioiden pohjalta.

Liittopäivävaalien todellinen yllätys oli sosiaalidemokraattisen SPD:n voitto, sillä puolueen kannatus oli mielipidetiedusteluissa vielä kesällä noin 15 prosenttia. Myllerrys on kansan keskuudessa ollut melkoinen, kun muistetaan vielä, miten vihreät käväisi keväällä mielipidetiedustelujen ykkösenä jopa 29 prosentin kannatuksella. Ja vuosi sitten Merkelin oman puolueen CDU:n kannatus huiteli vielä 35 prosentin tienoilla.

Uudeksi liittokansleriksi on vahvimmilla SPD:n ehdokas Olaf Scholz, jonka lempinimi Scholzomat kuvaa poliitikoille tyypillistä tapaa olla jaaritellen vastaamatta kysymyksiin suoraan. Scholzin vahvuus on yllätyksettömyys. Hänen uskotaan olevan eniten kuin Merkel. Scholz on Merkelin neljännen hallituksen valtiovarainministeri ja varaliittokansleri.

Hallitusneuvottelut saattavat venyä, vaikka sekä CDU:n kansleriehdokas Armin Laschet ja SPD:n Scholz vakuuttivatkin ARD-televisiokanavan haastattelussa sunnuntai-iltana, että hallitus on muodostettu jouluun mennessä. Hallituksen muodostamista hidastanee vaihtoehtojen paljous. Vihreät ja liberaalit (FDP) voivat kilpailuttaa sekä suurimman puolueen paikan saavuttanutta SPD:tä että toiseksi tulleita CDU:ta ja sen sisarpuoluetta CSU:ta. Vihreiden ja liberaalien neuvotteluasemia suhteessa SPD:hen parantaa vasemmistolaisen Linken kannatuksen romahdus.

On erityisen kiinnostavaa, miten Saksan uusi hallitus linjaa ilmastotoimiaan. Saksa pitänee kiinni kymmenen vuoden takaisesta päätöksestään luopua ydinvoimasta viimeistään ensi vuonna. Kivihiilestä pitäisi luopua vuoteen 2038 mennessä. Saksa tukeutuu periaatteessa uusiutuviin energialähteisiin, mutta silti esimerkiksi tänä vuonna tammi-kesäkuussa kivihiili oli maan energianlähteistä suurin.

Päästöihin puuttuminen polttoaineiden hinnankorotuksin ja kivi- ja ruskohiilen korvaaminen muun muassa uusiutuvilla energianlähteillä sekä Venäjältä tuotavalla Nord Stream 2:n maakaasulla sisältävät paljon poliittisia riskejä. Liittopäivävaaleista alkanut epävarmuuden aika voikin pitkittyä yksin ilmastopolitiikan vuoksi.

Liittokansleriksi on vahvimmilla SPD:n ehdokas Olaf Scholz.

Kommentoi