Pääkirjoitus 29.9.2021: Päästöttömyys on mutkien takana, mutta mahdollinen

Sitran tiistaina julkistama selvitys energiajärjestelmän tulevaisuudesta kurkottaa vuoteen 2050 saakka. Se piirtää suoran ja epäsuoran sähköistämisen skenaariot, joissa kummassakin kustannustehokkain sähköntuotantomuoto on maatuulivoima. Perusviesti kansalaisille, elinkeinoelämälle ja poliitikoille on se, että energiamarkkinoiden tyyli ei kerta kaikkiaan vetele, siis se että tuottajat tuottavat ja kuluttajat kuluttavat, ilman joustoja ja ilman rajoja.

Skenaariot eivät ole ennusteita tulevasta, mutta kuvaavat havainnollisesti, kuinka fossiilisista polttoaineista ja siten hiilidioksidipäästöistä on mahdollista päästä eroon puhtaalla sähköllä.

Uutta sähköntuotantoa on rakennettava paljon. Kun tällä hetkellä sähköntuotantokapasiteetti on 20 gigawattia, vuonna 2050 sitä pitäisi olla selvästi yli 70 gigawattia. Sähkön kulutus jotakuinkin kaksinkertaistuisi 85 terawattitunnista 168 terawattituntiin.

Mallinnukset sisältävät luonnollisesti paljon epävarmuuksia, koska katse on kymmenien vuosien päässä.

Kiinnostavaa on, miten bioenergian käyttö nousee vielä kymmenisen vuotta, mutta alkaa sen jälkeen laskea palaten jotakuinkin nykytasolle vuoteen 2050 mennessä.

Tuulivoima on siitä hankala, että se tuottaa sähköä vain silloin kun tuulee. Siksi energiajärjestelmän on joustettava. Kulutuksen joustoja selvitys näkee saatavan teollisuuden vedyn tuotannosta, kaukolämmön ja rakennusten lämpöpumpuista sekä sähköautojen latauksesta. Tuotannon joustot löytyvät puolestaan varastoista, joita ovat paitsi akut myös vetyvarastot. Kulutushuippujen vuoksi sähköä olisi varauduttava tuottamaan myös kaasuvoimaloilla, jotka käyttäisivät biokaasua, vetyä tai synteettistä kaasua.

Välillä sähkö on tosi kallista ja välillä liki ilmaista.

Sähköjärjestelmän laajennus maksaisi 64-70 miljardia euroa. Maatuulivoiman rakentamiseen siitä kuluisi 45-50 miljardia euroa. Sähköntuotannon kustannukset laskisivat noin kolmanneksen.

Energiamarkkinoiden muutos vaatii kuluttajilta eniten asennemuutosta, sillä tulevaisuudessa sähkön hintavaihtelu lisääntyy. Välillä sähkö on tosi kallista ja välillä liki ilmaista. Tuotannon halpenemisesta huolimatta selvityksessä megawattitunnin pörssihinta nousee viime vuoden 33 eurosta 61 euroon vuoteen 2050 mennessä. Arvausta sopinee pitää alarajana, sillä sähkömarkkinat yhdentyvät EU:ssa koko ajan uusien siirtoyhteyksien myötä.

Viime vuoden lopussa tuulivoimaloita oli Suomessa 821. Kapasiteetin nosto 2600 megawatista 30 gigawattiin tarkoittaa, että tuulivoimaloita olisi 2050 jopa noin 4000. Yksi mutka tuulivoiman lisäämiseen voi tullakin siitä, että kansalaiset eivät hyväksy myllyjä maisemiinsa.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut