Pääkirjoitus 1.10.2021: Nyt on sitten aika ryhtyä uusiutumaan ja osaamaan

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) vaikutti torstaina yllättävän tuskastuneelta siihen nähden, että hänellä oli kerrottavanaan maakunnille mukavia uutisia EU:n alue- ja rakennepoliittisen ohjelman mukaisten rahojen maakunnittaisesta jaosta. Mikään maakunta ei menetä rahoitusta nykyiseen verrattuna, kun lukuun otetaan EU-rahojen lisäksi kansalliset vastinrahat.

Ministerin tuskastuneisuus johtui pitkittyneestä maakuntien välisestä kiistelystä, jossa muu Suomi yritti saada itselleen enemmän rakennerahastorahoja. Itä- ja Pohjois-Suomi eivät olleet niitä valmiita luovuttamaan. Vielä kesällä näytti, että esimerkiksi Pohjois-Savo menettää rahoja 34 miljoonaa. Elokuussa menetys kutistui 17 miljoonaan ja nyt rahaa on tulossa hitusen enemmän kuin päättyneellä rakennerahastokaudella. Rakennerahastovaroja tulee maakuntaan 116 euroa per asukas. Luku on pienin Itä- ja Pohjois-Suomen viiden maakunnan joukossa.

Kyse ei ollut puolueiden välisistä kiistoista vaan alueiden aktivoituneesta edunvalvonnasta. Nollasummapelin välttämiseksi tulevaisuudessa Lintilä kertoi asettavansa Alueiden suunta-työryhmän laatimaan mittaristoa, jonka avulla tulevaisuudessa rahoja jaetaan. Tähänastisten kokemusten valossa työryhmällä on hikinen työ edessään.

Lintilä esitti tiedotustilaisuudessa huolensa maakuntien laita-alueiden selviämisestä. Hyvinvointi ei maakuntien keskuskaupungeista yllä kovin kauas. Pohjois-Savossakin on helppo uskoa elinvoimaisuuteen valtateiden varsilla, mutta toisin uhkaa käydä alemman tieverkon seuduilla pienissä pitäjissä maakunnan reunamilla.

Vaan nyt maakunnissa on tärkeää käyttää rahat oikein vuoteen 2027 saakka. Se tarkoittaa hankerahoituksen suuntaamista mahdollisimman vaikuttavasti. Maakuntaan ei kaivata ensimmäistäkään sellaista hanketta, joka työllistää hankevetäjän pari vuotta ja koko projektin hyöty jää siihen. Elinvoima ei mikrotason puuhasteluilla lisäänny. Valitettavasti sellaisia projekteja on vuosien saatossa nähty liian monta.

Itä- ja Pohjois-Suomen elinvoimaisuus paranee yritysten kautta. Rakennerahastorahoja on viisasta käyttää työntekijöiden täsmäkoulutuksiin, uusien innovaatioiden rahoittamiseen ja uusien yritysten tukemiseen. Väyläinvestointeihin rahoja ei voi laittaa, mutta esimerkiksi laajakaistayhteyksien rakentamiseen ilmeisesti voi, kenties myös liikenteen digitalisaation moniin sovelluksiin.

On hyvä muistaa, että rahaa on tarjolla myös EU:n kertaluonteisen elpymisvälineen kautta yli kaksi miljardia euroa. Sitä rahaa on tarjolla myös kulttuurin ja luovien alojen toimijoille.

Elinvoima ei mikrotason puuhasteluilla lisäänny.

Kommentoi