Pääkirjoitus 10.10.2021: Lukeminen avaa mielikuvien maailmoja

Nurmijärveläisessä pienessä torpassa 187 vuotta sitten saatettiin maailmaan tämän päivän sankari Aleksis Kivi, josta tuli ensimmäinen suomalainen ammattikirjailija. Se, että hänestä tuli se, mitä tuli, perustuu ennen muuta siihen, että hän luki paljon. Moni maailmankirjallisuuden merkkiteos tuli hänelle tutuksi Helsingissä lukiossa ja yliopistossa.

Kansalliskirjailijaa on osaltaan kiittäminen, että Suomi on lukijakansaa. Suomalaiset ovat olleet lukutaitovertailussa kärkikansoja maailmassa. Tutkimustulokset tosin kertovat, että lukutaidottomuus yleistyy koko ajan ja heikosti lukevien määrä kasvaa myös.

Lukutaidon heikkenemistä on selitetty uusilla lukutaidoilla. Esimerkiksi kielitieteilijä Janne Saarikivi vähättelee muutaman sukupolven ikäisen luku- ja kirjoitustaidon ymmärtämisen tapaa. Hän katsoo, että se on vain muutosta, jos tapa vaihtuu muunlaiseksi tavaksi lukea ja tuottaa tekstejä esimerkiksi multimodaalisissa ympäristöissä. Siis vaikkapa somevideoissa, joissa käytetään puhetta, tekstejä ja graafisia elementtejä ( Yle Uutiset 8.9.).

Luulisi olevan itsestään selvää, että ilman täsmällistä ja jotakuinkin virheetöntä luku- ja kirjoitustaitoa navigointi myös multimodaalisissa ympäristöissä vaikeutuu tai ainakin itsensä tekeminen ymmärretyksi hankaloituu ja väärinymmärrysten riski kasvaa. Lukemalla ja kirjoittamalla sanavarasto kasvaa, mikä on omiaan laajentamaan ymmärryksen alaa.

Uusilla lukutaidoilla tarkoitetaan lasten ja nuorten tieto- ja viestintäteknologista osaamista, medialukutaitoa ja ohjelmointiosaamista. Tietenkin ne ovat nykyaikana tärkeitä ja jopa välttämättömiä taitoja, joita kuuluu kehittää, mutta ilman perinteistä luku- ja kirjoitustaitoa uusien lukutaitojen oppiminen jää väistämättä vajaaksi.

Aleksis Kiven kirjoittama Seitsemän veljestä oli aikaisemmin pakollista luettavaa yläkoulussa. Se ei välttämättä ole enää vetovoimaisin suomalaisen kaunokirjallisuuden tuote. Tosin Juha Hurmeen syyskuussa ilmestynyt käännös klassikkoteoksesta saattaa palauttaa kirjan pakollisten ja mieluisten luettavien kirjojen joukkoon.

Lukutaidottomuus yleistyy koko ajan.

Englannin vallatessa alaa lasten ja nuorten vapaa-ajan kielenkäytössä on tärkeää muistaa, ettei se voi korvata äidinkieltä. Kieli kun on mielen koti. Siksi on tärkeää saattaa lapset jo varhain suomenkielisten kirjojen pariin, ensin lukemalla heille ja myöhemmin kannustamalla heitä lukemaan itse.

Lukeminen voi olla näinä ilmastoahdistuksen aikoina miellyttävä vaihtoehto myös ulkomaanmatkailulle. Esimerkiksi juuri Juha Hurme on päättänyt matkailla ainoastaan Suomessa, koska muihin maihin pääsee vaikka kirjojen kautta. Niin pääsee ja mielikuvien maailmoihin myös.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut