Euroopan komission tiistainen ilmoitus yllätystarkastuksista sellua tuottavien yhtiöiden tiloihin useissa EU-maissa säikäytti sijoittajia, sillä UPM:n Stora Enson ja Metsä Boardin osakekurssit niiasivat pörssissä. Komissio epäilee kartellia sellumarkkinoilla ja korosti myös, että kyse on toistaiseksi vasta epäilystä. Tiedote ei paljastanut, mitä vuosia epäily koskee saati sitä, millä alueella kartellia epäillään.
On selvää, ettei tuomioita kuulu langettaa ennen kuin on tutkittu. Yhtä selvää on, että komissio tuskin ryhtyy massiivisiin tarkastustoimiin ilman perusteltua syytä epäilyilleen.
On suomalaisittain pahaenteistä, että ruotsalaisyhtiöt SCA, Holmen ja Billerud ilmoittivat, ettei komissio ole kohdistanut tarkastuksiaan niihin (Kauppalehti 13.10).
Kyse on komission tiedotteen mukaan tutkinnan alkuvaiheen tiedonhankinnasta. Se taas saattaa tarkoittaa vuosikausia kestävää tutkintaa. Siksi on luultavaa, että ensisäikähdyksen jälkeen osakekurssit palautuvat. Uhka toki säilyy niin pitkään kun komissio asioita tutkii ja rangaistukset voivat olla valtavia, jopa 10 prosenttia yhtiöiden tai konsernien liikevaihdosta. Suomalaisyhtöiden tapauksessa seuraamusmaksut voisivat siten olla satoja miljoonia euroja.
Komission antamista kartellisakoista tähän mennessä suurin on viiden vuoden takaisen kuorma-autokartellin kaikkiaan 2,9 miljardin euron sakko.
Kartelli on turhan tuttu ilmiö myös Suomessa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) ilmoitti viimeksi helmikuussa valtakunnallisesta isännöintialan kartellista. Kilpalijat olivat vaihtaneet keskenään hintatietoja vuosien ajan järjestelmällisesti.
Komissio epäilee kartellia sellumarkkinoilla.
Aikaisemmin kartelliin syyllistyneitä on paljastunut autokouluista, linja-autoyhtiöistä, asvaltinrakentajista ja myös metsäyhtiöistä, jotka syyllistyivät puukartelliin.
On ajankohtaista jälleen kysyä, rakentelisivatko yritykset kartelleja yhtä innokkaasti, jos kartelli olisi rikoslain alainen rikos kuten se oli aina 1990-luvun alkuun saakka. Toki kartelliin osallistuminen on kielletty kilpailulaissa, mutta se on aivan eri asia kuin rikoslain alainen rikos.
Jostakin kumman syystä kartellin saattaminen rikoslain piiriin on yrityksistä huolimatta rauennut, vaikka asiaa on aika ajoin pohdittu.
Jos kartelli olisi rikoslain alainen rikos, KKV voisi pyytää poliisi tutkimaan jonkun yksityishenkilön tekemisiä kartelliepäilyjen vuoksi ja toisaalta KKV voisi pyytää hankkimansa näytön avulla syyttäjää syyttämään.
Rikoslain alaisuus merkitsisi myös sitä, että kartelliin osallistuvan yhtiön vastuuhenkilöiden olisi kannettava henkilökohtainen rikosoikeudellinen vastuu. Se jos mikä vähentäisi varmuudella kartellien houkuttelevuutta.