Pääkirjoitus 17.10.2021: Terrorismin torjuntaa kysytään taas

Jousiasemiehen julma ja järjetön terroriteko Norjan Kongsbergissä keskiviikkoiltana järkytti ihmisiä myös Suomessa. Viiden ihmisen kuolemaan ja kolmen loukkaantumiseen johtaneet jousiaseampumiset ovat ymmärrettävästi saaneet monen kysymään, miksi tekoa ei saatu torjuttua.

Norjan poliisi myönsi, että teoista epäilty 37-vuotias tanskalaismies on turvallisuuspoliisille entuudestaan tuttu useista yhteyksistä ja että hänet olisi yhdistetty radikalisoitumiseen. Tiedotusvälineiden tietojen mukaan esimerkiksi jousiampujan tuttava olisi varoittanut viranomaisia miehestä.

Tapahtumaselostuksista on pääteltävissä, että tanskalaismies oli varustautunut iskuunsa huolellisesti. Jousen ja nuolten lisäksi miehen kerrotaan käyttäneen myös muita aseita hyökkäyksessä.

Miehen tausta on kuin suoraan tiedusteluorganisaatioiden riskiskenaarioista. Työtön ja yksinasuva mies oli kärsinyt mielenterveysongelmista koko aikuisikänsä. Aikanaan hänet on tuomittu muun muassa varkaudesta ja huumeiden käytöstä. Neljä vuotta sitten hän oli kääntynyt islaminuskoon ja julkaissut videon, jossa hän kertoo olevansa sanansaattaja. Jälkikäteen arvioiden miehen olisi pitänyt olla osastohoidossa.

Tapahtumien valossa on tietysti helppo sanoa, että viranomaisten olisi pitänyt kyetä estämään hirmuteot. On tosin mahdollista, että poliisi on tanskalaismiehenkin tapauksessa mahdollisesti estänytkin väkivallantekoja kaksi kertaa aikaisemmin, kun se on puuttunut voimallisesti hänen toimiinsa.

Viranomaisten yksi suurimmista haasteista on se, että tyypillisesti terrorismin torjunta tulee näkyväksi, kun se epäonnistuu. Onnistumisista harvoin puhutaan. Yksi esimerkki onnistumisista on 15 vuoden takainen Ison-Britannian turvallisuuspalvelun MI5:n johtama operaatio. Se esti Atlantin yllä lentävien matkustajakoneiden räjäyttämisen nesteräjähteillä.

Terrorismin torjunta tulee näkyväksi, kun se epäonnistuu.

Suojelupoliisi (Supo) on kertonut jotakuinkin Norjan tapahtumien kaltaisten iskujen mahdollisuudesta myös Suomessa. Yksittäinen tekijä tai pienryhmä toteuttaa iskun nopeasti ja yksinkertaisin välinein. Karmeimmillaan riittää, että tiedonkulku hetkenkin kangertelee viranomaisten kesken joko kansallisesti tai kansainvälisesti.

Syyskuun lopussa Supo kertoi, että se on saanut viitteitä konkreettisten terroritekojen valmistelusta Suomessa. Uhkaa eivät aiheuta vain radikaali-islamistit vaan myös äärioikeistolaista ideologiaa ihannoivat henkiöt.

Suomessa voidaan olla nyt viranomaisresurssien näkökulmasta turvallisemmalla mielellä kuin aikaisemmin muun muassa terrorismin torjuntaa ajatellen. Kun vielä viisi vuotta sitten Supo työllisti alle 300 ihmistä, nyt turvallisuus- ja tiedustelupalvelun palveluksessa on yli 500 ihmistä ja luku kasvaa edelleen.

Kommentoi