Pääkirjoitus 16.10.2021: Loppujenkin syytä suunnata rokotuksiin

Perjantaina tuli päätökseen historiallinen valtakunnallinen etätyösuositus, jonka mukaan ”työntekijä voisi tehdä etätyötä tai muuten työskennellä niin, ettei mahdollinen altistuminen aiheuta muille tartuntavaaraa.” Koronavirusepidemian torjunnassa lähikontaktien vähentäminen etätyötä suosimalla on ollut etenkin toimistojen työntekijöiden arkea viime vuoden maaliskuusta saakka. Kyseessä oli melkoinen mullistus monen työpaikan arkisiin käytäntöihin. Myös niissä työpaikoissa, joissa on suhtauduttu etätyöhön aiemmissa ohjeissa nuivasti, ollaan viimeistään nyt tarkistamassa linjauksia reilun puolentoista vuoden kokemusten perusteella. Tässä suhteessa yhteiskunta ei ole entisensä, vaikka työnantajat pitävät varmasti kiinni oikeudestaan määrittää työntekopaikka, kuten laissa sanotaan. Mahdollisuus etätöihin on aiempaa vahvemmin myös kilpailutekijä, kun osaajia houkutellaan palkkalistoille.

Savossa työnantajat kertovatkin ihmisten asteittaisesta palaamisesta lähityöhön (s. A10). Iso osa yrityksestä suhtautuu tilanteeseen odottavaisesti ja haluaa katsoa vielä lähiviikkojen koronatilanteen kehittymistä. Joustava ja kuulosteleva lähestyminen onkin valtioneuvoston linjausten mukaista.

Näyttääkin, että yrityksissä koronaepidemiaa on hoidettu vastuullisesti. Sillä on todennäköisesti ollut iso vaikutus Suomen hyvään kokonaistilanteeseen. Taustalla on ollut luonnollisesti työpaikkojen oman tarpeet pitää koneisto käynnissä ja korona loitolla. Suomalaisten kyky siirtyä uuteen etätyöarkeen oli tärkeää, ja siitä pitää kiittää kaikkia siihen osallistuneita.

Tilannekohtainen ja varovainenkin siirtyminen kohti lähityötä on perustelua, koska koronaepidemia ei ole vielä ohi. Ehtona etätyösuosituksen päättämisellä oli alun perin, että rokotekattavuuden on oltava riittävällä tasolla. Viime viikot ovat osoittaneet huolestuttavia hidastumisen merkkejä. Kahteen kertaan rokotettujen osuus yli 12-vuotiaista suomalaista on nyt noin 75 prosenttia eli viisi prosenttiyksikköä alle tavoitteen. Osa ihmisistä suhtautuu rokotteeseen kriittisesti, vaikka rokotteen tehokkuudesta ja turvallisuudesta on luotettavaa tietoa. Terveydenhuollon ja tehohoidon kuormittumiseen liittyy paljon riskejä. Kyse on myös taloudesta. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin mukaan rokottamattomuuden hintalappu voi nousta jopa miljardiin euroon. Näkemys on, että kaikki tulevat kohtaamaan viruksen joka tapauksessa, oli rokotettu tai ei. Rokottamiseen pitäisi kannustaa, ehkä jopa hieman lahjoakin, vaikka se suomalaisessa valistukseen perustuvassa toimintamallissa onkin vierasta.

Varovainen siirtyminen kohti lähityötä on perustelua.

Kommentoi