Koulujen kulueroja kannattaa tutkia

Perusopetus maksoi toissa vuonna 83 oppilaan Tervossa 15 220 euroa per oppilas, mutta 1034 oppilaan Lapinlahdella vain 8746 euroa. Toisin sanoen Tervon kulu oli 74 prosenttia suurempi kuin Lapinlahden (Savon Sanomat 17.10.). Ero on hurja, mutta suurin selitys on yksinkertainen: kustannuksia ei ole ollut mahdollista vähentää samaa tahtia oppilasmäärän laskun kanssa. Tosin Lapinlahden kunnan perusopetuksen tilojen käyttökustannukset olivat vertailuvuonna pienet ja jatkossa ne nousevat Matin ja Liisan koulun uusien tilojen käyttökustannusten myötä.

Toisaalta on myös niin, että tervolaislapset saavat enemmän opetusta kuin lapinlahtelaiset. Järjestelyä selittää koulukuljetusten aikataulutus.

Käyttökustannukset muodostuvat kunnissa monin eri tavoin. Esimerkiksi 10 239 oppilaan Kuopiossa kiinteistöjen ylläpitokulut ovat suhteellisesti selvästi suurempi menoerä kuin pienemmissä kunnissa, mutta esimerkiksi majoitukseen ja kuljetuksiin kuluu selvästi vähemmän rahaa.

Perusopetuksen kustannusten hallinta nousee hyvinvointialueiden käynnistyttyä nykyistäkin suurempaan rooliin. Korskeisiin kouluinvestointeihin ei ole varaa, mutta tilojen pitää soveltua nykyaikaiseen opetukseen ja ennen kaikkea olla terveysturvalliset. Lapsiperheiden pitämisessä ja houkuttelussa perusopetuksen laadun merkitys korostuu, etenkin sellaisissa kunnissa, joista hyvinvointialue karsii sote-palveluja.

Kommentoi