Pääkirjoitus 20.10.2021: Puheet työeläkkeiden nostosta ovat vastuuttomia

Sosiaalidemokraattien kansanedustajien viime viikolla jättämä kirjallinen kysymys pienten työeläkkeiden korottamisesta on vastuutonta eläkepopulismia räikeimmillään. Kaikkiaan 23 demarikansanedustajan joukon keulakuva on eläkejärjestelmän aktiivinen kriitikko Kimmo Kiljunen.

Kansanedustajat muun muassa kysyvät, voisiko hallitus selvittää parin vuoden takaisen lakialoitteen ehdotusta puoliväli-indeksin palauttamisesta kymmenen vuoden määräajaksi siten, että kaksi kolmasosaa summasta tulisi euromääräisesti samansuuruisena ja kolmannes prosenttikorotuksena.

Jos todella olisi kymmenen vuoden ajan parempi indeksi vaikkapa ensi vuodesta alkaen, hyötymään pääsisivät kaikki eläkkeellä jo olevat ja eläkkeelle jäävät vuoden 2031 loppuun saakka. Vuoden 2032 alussa eläkkeelle jäävä ei kostuisi ehdotuksesta enää yhtään mitään. Kyse olisi kirjaimellisesti sukupolvien välisestä rahansiirrosta.

Suomen eläkejärjestelmä sijoittui juuri seitsemänneksi kansainvälisessä Global Pension Index-vertailussa. Suomen järjestelmän hallinto on yksinkertainen, luotettavin ja läpinäkyvin. Järjestelmän kestävyydessä sijoitus oli 12. ja eläkkeiden riittävyydessä 13, vaikka eläkkeitä korottavaa indeksiä on taitettu. Jotta sijoitus vertailussa paranisi, minimieläketurvaa pitäisi kohentaa, kotitalouksien säästämisastetta nostaa, työeläkemaksujen rahastointiastetta korottaa sekä parantaa ikääntyneiden työllisyysastetta.

Suomen eläkejärjestelmä on etuusperusteinen. Eläkkeiden suuruus jousta alaspäin eikä vaihtele talouden kantokyvyn mukaan kuten Saksassa tai sijoitusten tuoton mukaan kuten Ruotsissa. Hollannissa kansaneläke on antelias, kun taas alakohtaisesti rahastoitavien työeläkkeiden indeksikorotukset ovat olleet hyvin vaatimattomia.

Eläkeläisten määrä kasvaa koko ajan Suomessa. Vastaavasti työelämässä olevien määrä pienenee. Syntyvyys on matala ja elinajanodotteet nousevat. Työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus lisääntyy. Näillä oletuksilla on varmaa, että eläkemenojen rahoitus vaikeutuu.

Suomen eläkejärjestelmä on etuusperusteinen.

Suomalaisen eläkejärjestelmän noin 240 miljardin varat ovat kasvaneet sijoitustuottojen ansiosta. Menneet tuotot eivät kuitenkaan takaa tulevia. Viime aikojen tuottojen voidaan sitä paitsi väittää olevan jopa ennakkoa tulevista, sillä osakekurssien nousua ja kiinteistöjen arvojen korottumisia selittää pitkälle matala korkotaso.

Julkinen talous velkaantuu osin hallitsemattomasti ja jopa kevytmielisesti. Eläkejärjestelmää ei sen sijaan pidä saattaa kevytmielisesti hallitsemattomuuden tilaan pääministeripuolueen eduskuntaryhmän enemmistön vaatimuksista huolimatta.

Kommentoi