Pääkirjoitus 21.10.2021: Hyvinvointi lisääntyy ainakin työtä tekemällä

Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) pitää yllä karttasivustoa, joka kertoo havainnollisesti huono-osaisuuden jakautumisesta Suomessa. Maakuntien välisessä vertailussa Pohjois-Savo pitää keulaa. Seutukuntien vertailussa Varkaus on ykkönen: se on inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti maan huono-osaisin seutu.

Tilastojen synkkyyttä saattaa selittää pitkäaikaistyöttömyys. Elokuun lopussa 41,8 prosenttia Pohjois-Savon työttömistä oli ollut yli vuoden työttömänä (Savon Sanomat 20.10.). Vaikka talous kasvaa ja työttömien määrä pienenee, osa ihmisistä jää aina vaille työtä ja syrjäytyy, mikä johtaa uusiin ongelmiin ja vaikuttaa epäilemättä myös pitkäaikaistyöttömän lähipiiriin.

Tilastot eivät tue selitystä, jonka mukaan pitkäaikaistyöttömyys johtuisi yksinomaan suhdanteista. Sen sijaan ilmiötä saattavat selittää vähäiset työllisyystoimet. Varkauden kaupunki on panostanut viime vuosina kuntouttavaan työtoimintaan, johon osallistuneilta tullut palaute on ollut rohkaisevaa – ja tilastot todistavat Varkauden pitkäaikaistyöttömyyden helpottaneen.

Työ on työikäiselle ihmiselle varmasti tärkein merkityksellisyyden lähde. Pitkään työttömyydestä kärsineille ihmisille ei kuitenkaan voi sanoa, että menkää töihin. Vaikka työhaluja olisikin, usein puuttuu muita työssä menestymisen edellytyksiä. Esimerkiksi koulutusta ei joko ole tai se on voinut vanhentua. On myös mahdollista, että mielenterveysongelmat asettavat rajoja työhön osallistumiselle.

Oli väylä pois yksinäisyydestä ja äärimmäisestä osattomuuden kokemuksesta takaisin työelämään miten pitkä ja millainen tahansa, siihen kannattaa panostaa. Vertaistuki, ystävät ja arjen uusi rytmi tuovat parhaimmillaan elämään sellaista valoa, joka antaa rohkeutta yrittää yhä enemmän.

Tilasto paljastaa myös, että Kuopion sisällä on suuria eroja. Juankoskella on tilanne synkempi kuin kaupunkialueella, samoin Karttulassa, missä on paljon työttömyyttä ja päihdeongelmaa (Savon Sanomat 16.10.). Vaikuttaa vahvasti siltä, että Kuopion kaupunki ei ole kyennyt huolehtimaan maantieteellisesti laajan alueensa asukkaista tasapuolisesti. Kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueelle, kaupungin on otettava nykyistä vahvempi rooli ongelmien ehkäisemisessä.

Kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen sanoo, että merkityksellisyys luo hyvinvointia eli se, että ihminen kokee olevansa yhteiskunnan jäsen (Savon Sanomat 19.10.). Kuopiolla on työkalujakin merkityksellisyyden lisäämiseksi, sillä kaupunki kuuluu työllisyyden kuntakokeiluun samoin kuin Siilinjärvi, Lapinlahti, Iisalmi, Sonkajärvi ja Vieremä. Kokeilun onnistumisen yksi mittari on pitkäaikaistyöttömyyden kehitys.

Merkityksellisyys luo hyvinvointia.

Kommentoi