Teknologiayhtiö Uros pomppasi suuren yleisön tietoisuuteen puolitoista vuotta sitten, kun oululaisyrityksestä tuli Tampereen monitoimiareenan pääyhteistyökumppani. Tuolloin eniten puhetta synnytti monitoimiareenan nimi Uros Live.
Nyt ovat toisenlaiset puheet. Helsingin käräjäoikeudessa Valtiokonttori, Nordea ja Oulun osuuspankki karhuavat saataviaan yritykseltä, joka on alkanut jättää maksamatta pieniäkin laskujaan (Helsingin Sanomat 20.10.).
Business Finland puolestaan katsoo, että teknologiayhtiö sai miljoonien eurojen tuotekehityslainat ja avustukset 2010-luvun alussa väärien tietojen perusteella. Uros muun muassa salasi sopimukset, joilla rahoitetuissa projekteissa kehitettävät tai aikaansaadut tulokset myytiin ja luovutettiin luxemburgilaiselle tytäryhtiölle (Savon Sanomat 20.10.).
Uros oli rahoitushakemuksessaan arvioinut, että yrityksen liikevaihto kasvaa 2018 miljardiluokkaan ja liikevoittoa tulee 100 miljoonaa euroa. Todellisuudessa kyse oli myyntisaatavista, jotka eivät olleet realisoituneet kassavirraksi.
Oman haasteensa rahoittajille tuo tietysti se, että suurista teknologisista innovaatioista ei koskaan tiedä, mikä niistä lähtee vetämään.
Vaikka teknologiayrityksille onkin tyypillistä, että osaamispääoman kertyminen vie aikaa ja liiketoiminta aukeaa valtavalla nopeudella, rahaa ei pidä myöntää pelkkien isojen puheiden perusteella. Rahoittajien oma selvilleottovastuu kasvaa haettujen summien suurentuessa. Nähty kohu ei ole ollut turha, jos rahoittajat ottavat opiksi.