Heikki Toivasen kolumni: Onko koti siellä minne KYSin valot näkkyy?

Heikki Toivanen

Heikki Toivanen

Seitsemän kituvuoden jälkeen Pohjois-Savon väestömäärä näyttäisi viimeinkin kasvavan, jos loppuvuosi menee aikaisempien trendien mukaisesti.

Maakuntatalossa plussalle voidaan kilistää, mutta tiedossa toki on, että kasvua tapahtuu vain Kuopiossa ja Siilinjärvellä. Kaikissa muissa kunnissa väkiluku on laskenut alkuvuoden aikana.

Maakunnan väestön keskittyminen keskuskaupunkiin ja sen lähiympäristöön jatkuu. Kuopion vahva, lähes 1 200 hengen lisäys, peittää alleen sen, että esimerkiksi Varkauden seudulla väki väheni nopeammin kuin viime vuonna.

Kuopiossa alkuvuoden kasvu on ollut nopeinta 30 vuoteen. Kuolleita on edelleen syntyneitä enemmän, vaikka pientä vauvabuumia korona-aika onkin tuonut. Kuopion kasvu perustuukin vahvaan muuttovoittoon. Pohjois-Savon liiton mukaan taustalla voi olla monia syitä, kuten koronapandemian vaikutukset etätyöhön ja -opiskeluun. Maakunnan yritysten nopean toipumisen koronan vaikutuksista arvioidaan vaikuttaneen nuorten aikuisten ja keski-ikäisten määrän kasvuun. Maakuntaan näyttäisi myös palaavan eläkeiän ylittänyttä väestöä muualta Suomessa. Vanhan kotiseudun vetoa olisikin hyvä selvitellä lisää, kuten myös laajan Kuopion eri alueiden keskinäistä suhdetta tämän vuoden kehityksessä.

Koska laskevat väkiluvut ovat laajasti lähes koko kuntakentän arkea ikääntyvässä Suomessa, huomio on yhä enemmän eri alueiden nettomuutossa ja vetovoimassa. Kuopio on koko Suomen toiseksi muuttovetovoimaisin kunta Tampereen jälkeen. Muuttovoittoa tulee myös ulkomailta. Kuopio asema koko Itä-Suomen kasvukeskuksena onkin vahvistunut vertautuen Ouluun pohjoisessa.

Vetovoiman näkökulmasta Kuopiossa on laaja kattaus houkuttimia. Syrjemmällä pohdittavaa riittää. Elinvoiman kovassa ytimessä ovat edelleen yritykset ja niiden työpaikat. Kunnat tekevät pieniä ja isompiakin rahoituspäätöksiä, joilla yritetään turvata yritysten ja työpaikkojen jatkuvuutta, kuten Tervo kalanviljelylaitoksen alueiden tai Sonkajärvi talotehtaan kiinteistön suhteen. Veronmaksajien rahoilla pelaaminen riskialttiissa liiketoiminnassa näyttäisi kuitenkin olevan historiaa.

Tällä hetkellä puhutaan jo keskittymisen seuraavasta aallosta, jota sote-uudistus saattaa vauhdittaa. Jos esimerkiksi terveydenhuollon palveluverkostoa karsitaan rahoituspaineiden alla, mitä tapahtuu kiertävien terveysautojen seuduilla? Muuttavatko yhä useammat lähemmäs parempaa hoitoa ja hoivaa. Puijo-sanontaa mukaillen, onko koti siellä minne KYSin valot näkkyy?

Onko koti siellä minne KYSin valot näkkyy?

Kommentoi