Vesa Kärkkäisen kolumni: Ruma patalappu on yhä muistissa

Vesa Kärkkäinen

Vesa Kärkkäinen

Patalappu oli tekstiilityö, jonka muistan varmaan iänpäivää. Vihreää ja punaista siinä oli ja melkein neliönmuotoinen tekele siitä tuli. Muisto ei ole mieluisa. Silmukat menivät miten sattuu, tai jotain. Eipä sillä. Inhosin myös metallitöitä, koska opettaja meuhkasi, jos joku ei osannut valmiiksi asioita kuten useimmat osasivat. Minä en osannut.

Puutyöt olivat mukavia, kun opettaja älysi opettaa. Sorvin ääressä oli kivaa.

Käsityötunnit muistuivat mieleen viime viikonloppuna, kun kummipoika selosti oman alansa eli käsityöopetuksen menneen pilalle. Valinnaisena aineena monimateriaalisen käsityön suosio on romahtanut.

Miksi käsityöopetus on pantu uusiksi? Tasa-arvosyistä. Siis siksi, että vanha opetussuunnitelma piti yllä perinnettä, jonka mukaan tekninen työ on poikien valinta ja tekstiilityö tyttöjen. Nyt käsityö ei sitten kelpaa sen paremmin tytöille kuin pojillekaan.

Tasa-arvo on tärkeä arvo. Vaan kun sitä tavoitellessa on pilattu yksi yhteiskunnallisesti merkittävä oppiaine pinnalliseksi ja siksi joutavanpäiväiseksi touhuiluksi, on paikallaan vertaus lapsen heittämisestä pesuveden mukana.

Teknisen työn opettajia ei kouluteta nykyään enää missään Suomessa. Koulutus on korvattu käsityönopettajan koulutuksella ja siinä teknisen työn osuus on vähäpätöinen, kun vertailukohtana on 2000-luvun alun tilanne. Käsityökasvatusta ei ole ollut enää kahdeksaan vuoteen. Se oli teknisen työn opettajien tieteenala. Tekninen työ on puolestaan osa tekstiilityön opettajien tieteenalaa käsityötiedettä.

Sorvin ääressä oli kivaa.

Opetushallituksessa ei ole ollut pian 30 vuoteen yhtään asiantuntijaa, joka hallitsisi teknisen työn. Käsityön professoreissa ei ole ollut 20 vuoteen ketään sellaista, jolla olisi teknisen työn tausta. Käsityöopetusta ovat rusikoineet tekstiilityön asiantuntijat, jotka ovat tietysti pitäneet oman osaamisalansa puolia.

Joku saattaa kysyä, onko sillä jotain väliä, että käsityö ei kiinnosta. On sillä. Asiaa on viime vuosina tutkittu. Yhden tutkimuksen mukaan eniten muutoksesta kärsivät maaseudun ja pohjoisen pojat, joilla on vaikeuksia äidinkielessä ja kirjallisuudessa. On myös tutkimuksia, joiden mukaan syrjäytymisuhan alla olevat lapset ja nuoret hyötyvät merkittävästiteknisestä työstä. Oulussa Tiernan koulun pajaluokilla niin sanottuja koulupudokkaita ei ole ollut ollenkaan, kun kantavana toimintatapana on ollut käydä peruskoulun oppiaineita osana teknisen työn opetusta.

Nyt kun käsityöopetuksen mullistuksen seurauksia on nähtävillä, pitää kiireesti peruuttaa.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut