Tilastoniilon onnenpäivä

Kirsi Pehkonen

Kirsi Pehkonen

Lokakuussa vietettiin tilastodiggareiden iloksi Euroopan tilastopäivää, jonka kunniaksi Eurostat kokosi otoksia elämästä Euroopassa.

Tiesittekös, että tuotteiden hintataso on Suomessa noin 29 prosenttia korkeampi kuin Euroopan Unionissa keskimäärin. Silti Suomi on edullisin Pohjoismaa. Euroopan halvin on Romania, kallein Sveitsi, peräti 80 prosenttia yli EU:n keskiarvon.

Sähkö on Suomessa 17 prosenttia halvempaa kuin EU:n keskitaso, Saksassa 41 prosenttia kalliimpaa. Meillä uusiutuvan energian osuus on 43 prosenttia, Ruotsissa 56 prosenttia, mutta koko EU:ssa vain 18 prosenttia.

Suomalainen tuottaa vuodessa 566 kg jätettä. Tanskalaisten 844 kg on ikävä tilastokärki, romanialaisten 280 kg pienin jäteläjä. EU:n keskiarvo on 502 kg. Tanska kierrättää yli 66 prosenttia yhdyskuntajätteistä, Malta alle yhdeksän prosenttia. Suomen 44 prosenttia on keskikastia.

Väestökatoa pidetään usein Suomen ongelmana. Kuitenkin asukasluku on hiljalleen kasvanut, mittausvuoden 1960 4,4 miljoonasta nykyiseen 5,5 miljoonaan. Esimerkiksi Kroatiassa väkimäärä kääntyi laskuun 1990-luvulla ja on jo alle vuoden 1960 tason. Samoin on käynyt Bulgariassa, Latviassa ja Liettuassa. Väen väheneminen on tosin tilaston mukaan edessä myös Suomessa.

Syntyvyys on EU:ssa 1,53 lasta naista kohden, Ruotsissa 1,71, Ranskassa 1,86 lasta. Suomen luku 1,35 on Euroopan matalimpia. Yli 65-vuotiaiden määrä verrattuna työikäisiin on suurin Suomessa ja Italiassa, pienin Luxemburgissa ja Irlannissa.

Tilastot esille ja ihmettelemään.

Suomessa syöpä on kuolinsyynä muuta Eurooppaa harvinaisempi, mutta hermostolliset sairaudet selvästi yleisempiä. Suomi on viidentenä tilastossa, joka kertoo onnettomuuksien yleisyydestä kuolinsyynä.

Koulutustilastoissa Suomi on kärkijoukossa. Unionin väestöstä 33 prosenttia on korkeasti koulutettuja, Suomessa lähes 48 prosenttia. Naisissa ero on vielä suurempi: EU 35 prosenttia, Suomi 56 prosenttia.

Ja vielä vähän lisää nippelitietoa. Suomessa on 642 henkilöautoa 1000 henkilöä kohden, neljänneksi suurin luku Euroopassa.

Noin 12 prosentilla suomalaisista ei ole vuosittain varaa viikon lomaan, koko unionissa 28 prosenttia ei siihen kykene.

Vajaalla kahdella prosentilla suomalaisista ei ole varaa lämmittää asuntoaan tarpeeksi. Bulgariassa jopa 30 prosenttia ja Italiassakin 11 prosenttia asukkaista kärsii liian kylmästä kodista kustannussyistä.

Tilastot kertovat, että näin on, mutta eivät, miksi näin on. Numeroiden takana on aina lukuisia syitä ja pitkä historia. Tilasto on hyvä sytyke kysyä, miksi näin ja miten tästä eteenpäin.

Ja jos joskus on vailla jutunjuurta, tilastot esille ja ihmettelemään.

Kommentoi