Taas olemme normaaliajassa

Viime yönä siirryttiin jälleen talviaikaan, tai normaaliaikaan, joka vallitsi ennen kesäajan käyttöönottoa 1981. Viisareita käännettiin aamuyöllä tunti taaksepäin. Muistisäännön mukaan kellonaikaa siirretään aina kesää kohti eli maaliskuussa sitten tunti eteenpäin.

Suomen europarlamentaarikot esittivät EU:n komissiolle jo vuonna 2016 kesäajasta luopumista. Komissio puolestaan ehdotti 2018, että kellonaikojen siirtelystä luovuttaisiin EU:ssa yhtä aikaa. Toissa vuonna Euroopan parlamentti päätti äänin 410-192, että vuonna 2021 kellonaikojen siirtely päättyy, kunhan jäsenmaiden parlamentit valitsevat, ottavatko kesäajan vain talviajan vakituiseen käyttöön.

Nyt näyttää harmillisesti siltä, että kellonajan muuttelu pysyy käytäntönä toistaiseksi. Niin pitkään kun ratkaisua kesäajan tai talviajan ottamisesta pysyväksi käytännöksi ei saada, asiantuntijat ja kansalaiset voivat jatkaa kiivasta keskustelua siitä, kumpi olisi parempi. Parin vuoden takaisen Suomen Ladun teettämän kyselyn tulos oli, että kesäaika olisi sopiva 81 prosentin mielestä.

Osa asiantuntijoista katsoo, että kesäaika lisäisi valoisia syysiltoja, saisi suomalaiset ulkoilemaan enemmän ja kansanterveys kiittäisi. Moni unitutkija puolestaan arvioi, että talviaika olisi parempi normaali myös kesäisin.

Syksyisen kellonajan siirron paras puoli on, että se tuo yhden lisätunnin sunnuntaiaamuun. Tosin jo illalla siirto voi tuntua jo menetykseltä, kun pimeys koittaa tuntia aikaisemmin.