Pääkirjoitus 31.10.2021: Ilmastotoimet eivät saa särkeä yhteiskuntia

Tänään alkava Glasgow'n ilmastokokous COP26 kokoaa neuvotteluvaltuuskuntia pariksi viikoksi lähes 200 maasta joka puolelta maailmaa. Asialistalla on kuuden vuoden takaisen Pariisin ilmastokokouksen sääntökirjan viimeistely. Pitäisi päästä sopuun esimerkiksi markkinamekanismista, joka ohjaisi vähentämään ilmastopäästöjä vuosittain niin, että päästöt puolittuisivat vuoteen 2030 mennessä.

Glasgow'n kokous on tärkeä, koska Pariisin kokouksen jälkeiset välitarkastelut ovat osoittaneet maailman olevan pahemman kerran jälkijunassa alle kahden asteen lämpenemisen tavoitteesta. Maiden pitäisi tiukentaa päästösitoumuksiaan edelleen. Kokouksen merkitys riippuu siitä, kykenevätkö osanottajamaat yhdessä päättämään sellaisista ilmastotoimista, joita ne myös haluavat toteuttaa.

Eurooppaa uhkaava energiakriisi tulevana talvena johtuu osaltaan ilmastotoimista. Energian hintojen muutokset ovat kasvaneet ja hinnat ovat nousseet. Lisäksi sen saatavuuteen on alkanut liittyä paitsi tuotannollisia myös poliittisia epävarmuuksia. Saksan päätös luopua ensin ydinvoimasta ja sitten kivihiilestä energiantuotannossa heijastuu koko Euroopan energiamarkkinoille. Tilannetta ei helpota se, että Venäjä venkoilee maakaasutoimitusten kanssa. Maa on luvannut lisää kaasua vasta sitten, kun Nord Stream 2-putken käyttöönotto on virallisesti hyväksytty ( Kauppalehti 28.10.).

Häiriötilanteet ovat saaneet jo monen EU-maan hätäilemään, miten köyhimmät kansalaiset pärjäävät talven yli. EU:ssa lääkkeeksi on uumoiltu sosiaalista ilmastorahastoa, joka on huono keksintö. Siinä suomalaisille olisi tarjolla varmuudella nettomaksajan raskas rooli.

Parempi olisi pohtia keinoja, joilla hintavaihtelujen vaikutuksia kuluttajien elämään voitaisiin minimoida. Oleellista on ottaa huomioon vihreän siirtymän vauhti. Esimerkiksi ruotsalaisen sijoitusyhtiö Investorin hallituksen puheenjohtaja Jacob Wallenberg katsoo, että siirtymän vetytalouteen pitää tapahtua sellaisessa tahdissa, mikä on yhteiskunnalle mahdollinen. Hän toivoo tosiasioihin nojautuvaa keskustelua, koska liian nopeista toimista voi seurata esimerkiksi työttömyyttä ja siitä taas ikäviä poliittisia seurauksia ( Helsingin Sanomat 29.10.).

Wallenbergin ajattelun soisi valtaavan alaa laajemminkin. Jos yhteiskunnat menettävät taloudellista toimintakykyään ilmastotoimien takia, niiden mahdollisuudet torjua ilmastonmuutosta vähenevät samalla.

On tärkeää varoa vaipumasta epätoivoon ilmastonmuutosta torjuttaessa, vaikka toimet saattavatkin tuntua liian vähäisiltä. Jokainen askel on tärkeä. Sitä paitsi kymmenessä vuodessa on tapahtunut paljon. Se jos mikä antaa toivoa myös tulevasta.

Oleellista on ottaa huomioon vihreän siirtymän vauhti.

Kommentoi