Vesa Kärkkäisen kolumni: Maisema oli kuin kuussa, vaan ei ole nyt

Vesa Kärkkäinen

Vesa Kärkkäinen

Eräkirjailija, taidemaalari ja metsänhoitaja Aarne Erkki Järvinen suunnitteli sotien jälkeen valtion maiden avohakkuut Lapissa ja Perä-Pohjolassa. Hän oli valtion metsähallinnon Perä-Pohjolan-piirikunnan arvioimistoimiston johtaja.

Suurin aukko tuli Posion ja Pudasjärven rajamaille. Vajaatuottoisiksi harsitut vanhat kuusikot kaadettiin ja kuljetettiin pois. Koivikot jyrättiin vaijerilla nurin ja jätettiin lahoamaan. Syntyi 20 000 hehtaarin laajuinen kuumaisema.

Aikalaiset arvelivat, ettei puuta kasva tilalle ikinä. Silti ymmärrettiin avohakkuun välttämättömyys. Piti maksaa sotakorvauksia. Metsätöissä ahersivat rintamamiehet 1940-luvulta lähtien aina 1960-luvulle saakka.

Oli ilo lukea viime viikolla Suomen suurimman avohakkuun historiasta ja tämän päivän todellisuudesta ( Kaleva 26.10.). Parhaita metsiä on harvennettu kaksi kertaa. Huonolaatuisia on uudistettu.

Hakkuut toivat töitä työttömille. Maatilat saivat sikojaan ja nautojaan hyvin kaupaksi savottatyömaille. Eikä ansainta loppunut, vaikka metsät oli hakattu, sillä maan sammaloiduttua alueella kasvoi puolukkaa niin paljon, että kovimmat poimijat ostivat puolukoilla traktorin.

Usein puhutaan, miten metsäkanalintukannat katoavat avohakkuiden myötä. Kenties katoavatkin, mutta myös palaavat, siitä todistaa avohakkuualueelle syntynyt erittäin hyvä metsäkanalintukanta. Metso viihtyy siellä oikein hyvin. Palokärjen rummutus puolestaan osoittaa, että vanhoja havumetsiä suosiva lintulaji sopeutuu elämään myös talousmetsässä.

Kovimmat poimijat ostivat puolukoilla traktorin.

Avohakkuissa esimerkiksi Posion Susivaarasta lähti puuta noin 60 kuutiota hehtaarilta. Kun lasketaan tehdyistä harvennushakkuista saadut kuutiot mukaan, entisen kuumaiseman hehtaarit ovat pukanneet puuta 200 kuutiota joka hehtaarilla ( Yle Uutiset 29.8.2019).

Pudasjärven ja Posion metsät sopivat metsäkeskustelun aiheeksi, koska alueen puuntuotto todistaa tasaikäiskasvatuksen tehon. Se oli käytännössä ainoa toimiva tapa saattaa alueen metsät jälleen kasvukuntoon.

Nykyään alueella jätetään säästöpuita ja tekopökkelöitä lahoamaan ja monimuotoisuutta edistämään. Vesien suojeluun kiinnitetään huomiota.

Kuumaisema sai ihmiset nimittämään avohakkuita Osaran aukeiksi silloisen Metsähallituksen pääjohtajan Nils Osaran mukaan. Hänen vastuullaan avohakkuut tietysti olivatkin, mutta tärkeimmän työn teki juuri A.E. Järvinen.

Luonnon vihollista Järvisestä ei saa millään. Hän ymmärsi metsissä piilevän voiman. Ja osasi hän myös suojella, mistä on hyvä todiste Järvisen aihkikko Marasenlammen alueella Naarmankairassa Rovaniemellä.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut