Pääkirjoitus 3.11.2021: Kuopion hyvä vire näkyy talousarviossakin

Kuopion kaupunginjohtajan Jarmo Pirhosen talousarvioesitys ensi vuodelle kuvastaa kasvavan ja vetovoimaisen kaupungin hyvää virettä. Tähtäimessä on olla hyvän elämän pääkaupunki vuonna 2030, mikä vaikuttaa olevan vielä kovan työn takana.

Hyvinvointipanostukset edellyttävät muun muassa lisää rahaa lasten ja nuorten palveluihin. Viime aikoina puheena olleet lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen ruuhkat tulevat purkuun, mutta paljon enemmän rahallisia panostuksia kuluu varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukio-opetuksen seiniin.

Kasvavan Kuopion rakentaminen merkitsee tonttitarjonnan takaamista ja muista asuntorakentamisen edellytyksistä huolehtimista. Näyttää, että 1200 uutta asuntoa vuodessa todella tarvitaan. Kasvupanostuksiin kuuluu myös huolehtia yritystonttitarjonnasta.

Savilahden kokonaisuuden rakentaminen on kokonaan oma lukunsa. Siellä infraan kuluu ensi vuonna 10 miljoonaa euroa ja liikunta- ja tapahtumakeskuksen rakentamiseen 15 miljoonaa euroa. Osaamiskeskittymä kasvaa vuoteen 2030 mennessä nykyisestä 14800 opiskelijan ja 13500 työpaikan kokonaisuudesta jopa 16000 opiskelijan ja 17000 työntekijän alueeksi. Lisäksi Savilahteen nousee asutusalue, joka vetää keskikokoisen kunnan verran asukkaita.

Kun vauhti on kova, on tärkeää katsoa kauemmaksi, jotta pysyy tiellä. Käyttötalous ei tasapainotu itsestään. Investointien kasvu on pakko pysäyttää ja menojen kasvua hillitä. On pohdittava, mitä palveluja pidetään tarjonnassa ja millä hinnalla. Jostakin on epäilemättä myös luovuttava.

Lainakanta kasvaa ensi vuonna 54,6 miljoonaa euroa viime vuoden 456,6 miljoonasta eurosta ja jatkaa kasvuaan niin, että vuonna 2025 velkaa on 620,3 miljoonaa euroa. Kun samana aikana nettoinvestoinnit ovat 400 miljoonaa euroa, velkaantumistahtia voinee pitää maltillisena.

Käyttötalous ei tasapainoitu itsestään.

Talousarviossa hahmotellaan jo elämää hyvinvointialueiden Suomessa vuodessa 2023 lähtien. Kuopion kohdalla sosiaali- ja terveysmenojen sekä pelastustoimen siirtymä hyvinvointialueille merkitsee sitä, että valtionosuudet romahtavat 81,5 prosenttia.

Kaupunki kaavailee etsivänsä uutta roolia ja identiteettiä toimivalla kumppanuudella hyvinvointialueen kanssa. Myönteinen asenne muutokseen onkin luonteva lähtökohta, koska tavoite on yhteinen eli asukkaiden hyvinvoinnin turvaaminen. Talousarviossa myönteisestä asenteesta kertovat merkittävät henkilötyövuosien lisäykset sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan tehtäviin.

Kommentoi