Pääkirjoitus 15.11.2021: Hybridioperaatio sai poliitikot kinastelemaan

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on perinteisesti ollut se politiikan osa-alue, jossa suomalaiset poliitikot välttävät riitelyä ja pyrkivät löytämään yhteisymmärrystä. Valko-Venäjän ovela hybridioperaatio Puolan vastaisella rajalla on kuitenkin onnistunut horjuttamaan yksituumaisuutta. Eduskunnan kyselytunnilla torstaina opposition edustajat moittivat hallitusta siitä, ettei se jo valmistele lakia, jonka nojalla rajat voitaisiin sulkea, jos hybridioperaatio kohdistuu Suomeen.

Hallitus ei luvannut pikalakia, vaan ministerit vuoron perään kertoivat EU-yhteistyössä valmisteltavasta työkalupakista hybridivaikuttamista vastaan, jo nykyisen lainsäädännön tarjoamista mahdollisuuksista torjua hybridiuhkia ja lisäksi rajavalvontaa on ohjeistettu, miten kuuluu toimia hybridihyökkäystä vastaan. Osa kansanedustajista puolusti puolestaan operaation viattomia kärsijöitä eli pakolaisten lapsia.

Kansanedustaja Riikka Purra (ps.) yritti lietsoa paniikkia julistamalla, että siirtolaiskriisi uhkaa Suomea vedoten saksalaislehti Die Weltin uutiseen, jonka mukaan Saksa ja Suomi ovat Puolan rajalla olevien siirtolaisten lopulliset kohdemaat. Rajavartiolaitos tiedotti perjantaina, ettei Suomi ole Valko-Venäjän kautta tulevien turvapaikanhakijoiden kärkikohde missään määrin.

Oppositio on saanut puheilleen korkean tason tukea, kun myös presidentti Sauli Niinistö on kohotellut kulmiaan kymmenen vuotta vanhan valmiuslain uudistamisen hitaudelle. Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan uudistus on lähdössä liikkeelle. Sopii kysyäkin, miten kauan liikkeellelähtö kestää, kun presidentti puhui jo puolitoista vuotta sitten valmiuslain uudistamisen tarpeesta. Valmiuslaki ei esimerkiksi tunnista hybridivaikuttamista, mikä lienee puute kaikkien mielestä.

Voidaan sanoa, että Valko-Venäjän hybridioperaation onnistuneen jo nyt siinä mielessä, että se on saanut suomalaiset poliitikot kinastelemaan keskenään. Poliitikkojen sanailu on omiaan herättämään levottomuutta kansalaisissa, mikä sekin on tyypillisesti yksi hybridivaikuttamisen keskeisistä tavoitteista.

Suomessa on tärkeää pitää pää kylmänä, seurata tilannetta ja arvioida sen vakavuutta aikaisemmin nähdyn valossa. Valko-Venäjän ja Puolan rajalla oleva muutaman tuhannen pakolaisen joukko on pieni, kun muistetaan, että vuonna 2015 pakolaisia oli liikkeellä yli miljoona. On myös huomattava, että sen jälkeen EU-maat ovat kehittäneet rajavalvontamekanismejaan ja palautukset on otettu käyttöön.

Valmiuslaki ei esimerkiksi tunnista hybridivaikuttamista.

Kommentoi

Uutiskirje

Tilaa päivän tärkeimmät uutiset. Saat joka iltapäivä kuusi juttua, jotka ainakin kannattaa lukea. Uutiskirjeen tilaaminen on maksutonta.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut