Pääkirjoitus 16.11.2021: Turpeelle pitää kehittää kiireesti vaihtoehtoja

Huoltovarmuuskeskuksen voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen katsoo, että turve on energiahuoltovarmuusmielessä menetetty polttoaine, kun sitä tuotetaan enää parin terawattitunnin verran vuodessa. Polttoturpeen turvavarastot ovat nekin energiasisällöltään vain 2-3 terawattitunnin suuruiset. Niitä ylläpitävät turvetuottajat Huoltovarmuuskeskuksen maksamaa korvausta vastaan. Huoltovarmuuden näkökulmasta turpeen käytön ehdoton alaraja olisi 5-10 terawattituntia vuodessa ( Helsingin Sanomat 15.11.).

Valtakunnan tasolla turpeen kohtalo on siis taputeltu. Kotimaan poliitikkoja asiasta on turha syyttää, sillä turpeen tuotannon romahdus johtuu käytännössä yksinomaan päästöoikeuksien hinnan yllättävän kovasta noususta. Turpeen poltto ei yksinkertaisesti kannata.

Ratkaisematon ongelma valtakunnallisesti on, miten turpeettomuudesta johtuva vaje huoltovarmuudessa poistetaan.

Huoltovarmuuden näkökulmasta Kuopion Energian tilanne on valtakunnallista paljon valoisampi. Kuopion Energialla turpeen osuus polttoaineista on 22 prosenttia ensi vuonna, kun se vielä tänä vuonna on noin 30 prosenttia. Polttoaineet eivät kuitenkaan yhtäkkiä lopu, sillä turvetta on varastoissa, samoin kivihiiltä ja poltettavaa puuta kuivuu teiden varsilla. Lisäksi Kuopion Energia voi käyttää hätätilanteessa vaikka öljyä, joskin silloin energialle tulee rutkasti hintaa. Hurjimmillaan Kuopion Energian kattilat kykenevät polttamaan jopa vastakaadettuja tuoreita puita.

Tällä hetkellä hiilidioksiditonnin päästöoikeus maksaa 60 euroa. Esimerkiksi Kuopion Energian päästöt olivat 600 000 tonnia kymmenen vuotta sitten kun ne nyt ovat jotakuinkin 200 000 tonnia. Toisin sanoen päästövähennyksen arvo on nykyisellä päästöoikeuden hinnalla 24 miljoonaa euroa. Summaa sopii verrata vaikkapa kaukolämmön laskutukseen, joka on noin 60 miljoonaa euroa.

Päästövähennystä selittävät pitkälle Kuopion Energian investoinnit uuteen polttoteknologiaan.

Huoltovarmuuden pettämistä hädän tullen ei toivo kukaan.

Turpeen korvaamiseksi tarvitaan investointeja niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Ensin pitää tehdä suunnitelmia ja sitten toteuttaa ne. Kumpikaan ei ole ilmaista puuhaa. Lisäksi nyt on kiire, koska turpeen käyttö on romahtanut ennakoimattoman nopeasti.

Huoltovarmuuden pettämistä hädän tullen ei toivo kukaan. Poliitikkojen tehtävä on taata huoltovarmuus kaikissa oloissa, siis taata, että lämpöä ja sähköä riittää jokaiseen talouteen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Kuopiossa turpeen jälkeisen huoltovarmuuden rakentaminen merkitsee väistämättä esimerkiksi tinkimistä Kuopion Energian tuloutuksesta, joka on kaiken kaikkiaan yhdeksän miljoonan euron luokkaa vuodessa.

v

Kommentoi