Pääkirjoitus 18.11.2021: Hallitus näyttää heränneen juuri ennen välikysymystä

Pakolaisten jumittuminen Valko-Venäjän ja Puolan rajalle on herättänyt Suomessa keskustelua lainsäädännön kehittämistarpeista vastaavien tapahtumien varalta ja äänenpainot tuntuvat vahvistuvan päivä päivältä. Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen toimet ja aikeet ovat alkaneet näyttää jopa sen omien ministereiden silmissä turhan varovaisilta. Kuten perussuomalaisten johdolla tehdyssä välikysymyksessäoivallisesti huomautetaan, ministereiden lausunnot ovat muuttuneet muutamassa päivässä. Hallitus lienee siis herännyt. Ainakin aihetta heräämiseen on. Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkoston johtaja Jukka Savolainen totesi Ylelle keskiviikkoaamuna, että Puolan rajalla on meneillään testi, jolla selvitetään EU:n ja sen jäsenmaiden reagointia pakolaisvirtojen vastaanottamiseen. Hän ei maininnut, kuka testaa, mutta selvää lienee, että testin takana on Venäjä.

Tapahtumat ovat jo paljastaneet, että lainsäädännön tarkastelun tarpeita on ainakin rajavartiolaissa, ulkomaalaislaissa ja valmiuslaissa. Savolainen paalutti keskustelua toteamalla, että nyt on pohdittava, onko Suomella kyky saada pakolaisten virta pysäytettyä jommalle kummalle puolelle rajaa. Toiseksi hän pitää turvapaikanhaun tilapäistä keskeyttämistä teknisesti tarkasteltuna tehokkaana keinona padota pakolaisvirtaa, mutta se on ristiriidassa kansainvälisten sitoumusten kanssa. Esimerkiksi pakolaissopimus on laadittu toisen maailmansodan jälkeisiin siirtolaistilanteisiin ja se on tullut pysyvästi voimaan vuonna 1967. Sen mukaan turvapaikkamenettelyyn on päädyttävä aina, eikä siitä voi kieltäytyä. Pakolaisia voi esimerkiksi tulla Suomeen maastorajan yli eli muualta kuin virallisten rajanylityspaikkojen kohdalta. Rajanylittäjiä pitäisi voida kerätä kokoon ja saada heille liikkumisrajoitukset heti voimaan. Nykylainsäädäntö ei tällaista mahdollista.

Jännite syntyy siis siitä, että jokaisella valtiolla on oikeus päättää, kenet se päästää rajojensa sisälle ja toisaalta vainon kohteeksi joutuneella on oikeus hakea turvaa ihmisoikeussopimusten nojalla.

Hallitus olisi voinut herätä lainsäädännön uudistamispuuhiin vaikkapa presidentti Sauli Niinistön viimeisimmän uudenvuodenpuheen perusteella. Presidentti muun muassa kysyi, voidaanko koko yhteiskunnan turvallisuus vaarantaa asettamalla yksittäisten yksilöiden oikeudet etusijalle. Hän myös muistutti jo vuonna 2019 kantaneensa huolta siitä, "ettei Suomi saa päätyä tilanteeseen, jossa turvallisuusriskien kohtelu on lievempää ja lainsäädäntömme väljempää kuin verrokkimaissa".

Niinistön puheista on luettavissa myös kehotus Suomelle ja muille EU-maille luoda oikeudellisesti perusteltuja ratkaisuja. Se on oikeusvaltioille ainoa kestävä tapa edetä. Nyt siis kiirehtimään valmisteilla olevaa valmiuslain uudistusta.

Lainsäädännön tarkastelun tarpeita on.

Kommentoi