Pääkirjoitus 20.11.2021: Koronan torjunnassa täytyy olla myös velvoittavuutta

Koronakurimuksen piti helpottaa, kun 80 prosenttia yli 12-vuotiasta on rokotettu. Rajapyykki ylittyi tovi sitten, mutta pandemia ei osoita laatumisen merkkejä. Päinvastoin tartuntojen ja sairaalassa hoidettavien koronapotilaiden määrä on alkanut hälyttävästi kasvaa. Samanaikaisesti rokottamistahti hidastuu, vaikka rokottamattomilla on moninkertainen riski joutua tehohoitoon verrattuna rokotettuihin.

Hallitus ja terveysviranomaiset onnistuivat pitkään kiitettävästi koronan hoitamisessa. Pistemuki ei ole täyttynyt samalla tavalla taajaan kuluvan vuoden aikana. Koronapassin valmistelussa viivyteltiin käsittämättömällä tavalla keväällä, eikä sen käyttöönotosta ole kirkasta linjausta sanahelinän sijaan vieläkään.

Suomi on hoitanut pandemiaan pääosin suosituksin. Velvoitteitakin on toki asetettu. Sellaisia ovat esimerkiksi ravintolarajoitukset, mutta hämmentävää on, kuinka vaikkapa hauraimpia potilaita hoitavilla ei ole rokotepakkoa.

Jos ravintolarajoituksilla ja koronapasseilla suojataan terveitä, miksi velvoittavaa suojaa ei tarjota sairaille? Jokainen rokottamattoman - oli se hoitaja tai hoitokodissa käyvä vierailija - aiheuttama ihmishengen menetys on liikaa. Alan etujärjestöjen vetoaminen eri ammattiryhmien väliseen oikeudenmukaisuuteen ontuu. Ravintola- ja tapahtumarajoitukset ovat iskeneet jo kipeästi alojen työntekijöihin ja yrittäjiin.

Huomattavaa myös on, kuinka rajuihin toimiin joissakin Euroopan maissa on turvauduttu. Itävallassa rokottamattomat ovat saaneet maanantaista lähtien poistua kotoaan sakon uhalla ainoastaan kuntoilemaan, välttämättömille ostoksille tai terveydenhoitoon.

Toivoa sopii, ettei Suomea tarvitse turvautua vastaaviin linjauksiin. Yhteiskunta ei selviä urakasta rokottamattomien tai vajaalla rokotesuojalla olevien ehdoilla. Suositusten täydentäminen velvoitteilla on välttämätöntä. Kuvaavaa on, että esitämme koronasta samoja kysymyksiä kuin vuosi sitten, jolloin rokotteita ei ollut. Kuten kuinka joulu tulisi viettää?

Rokotteiden painoarvoa koronan suitsimisessa osoittaa toisen pistoksen jälkeen tarvittava kolmas annos. Kolmatta rokotetta on ryhdytty pistämään Suomessa puoli vuotta toisen rokotteen jälkeen yli 60-vuotiaille ja riskiryhmiin kuuluville.

Kun toisen pistoksen vaikutus alkaa hiipua neljän kuukauden jälkeen, perusteltua on lyhentää kakkos- ja kolmosrokotteiden välistä aikaa kuudesta kuukaudesta. Se olisi tehokas keino taittaa nopeasti pahenevaa koronatilannetta.

Kommentoi