Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus 21.11.21 Vaalirahan lähteet pitää pystyä selvittämään

Suomalainen demokratia näyttäytyy kauneimmillaan vaaleissa, oli kyse kunnallisvaaleista, aluevaaleista, eduskuntavaaleista, Euroopan parlamentin vaaleista tai presidentinvaaleista. Vaalit ovat salaiset, vapaat ja yhtäläiset kuten länsimaisessa demokratiassa kuuluu olla.

Yhtä totta on, että vaalit eivät ole ilmaiset. Puolueet ja ehdokkaat mainostavat ja markkinoivat ilosanomaansa monin tavoin paitsi perinteisen median kanavien kautta myös sosiaalisen median eri alustoilla. Ja se maksaa.

Ehdokkailla on harvoin omasta takaa sellaisia summia kuin nykyaikaisen vaalikampanjan menestyksellinen läpivienti nielaisee. Demokratian läpinäkyvyyden vuoksi on välttämätöntä, että äänestäjillä on tieto myös siitä, kuka vaalirahaa maksaa ja kenelle ja miten.

Vaalirahoituslain mukaan yksittäinen ehdokas voi saada yhdeltä rahoittajalta korkeintaan 6000 euroa eduskuntavaaleissa. Rahan antaja on ilmoitettava vaalirahailmoituksessa. Jos tukisumma jää alle 1500 euron, lahjoittajaa ei tarvitse kertoa. Paljon jää piiloon.

Viime eduskunta- ja eurovaaleissa yksi merkittävä rahoittaja oli Vapaiden valtakunta, työtätekevien ääniliike. Sitä rahoittivat SAK ja siihen kuuluvat ammattiliitot 1,4 miljoonan euron edestä. Vapaiden valtakunnan ansiota saattoi jopa olla, että SDP nousi vaalien voittajaksi ja pääministeripuolueeksi.

Kansaliike kertoi, ettei se rahoittanut yksittäisiä ehdokkaita tai puolueita rahallisesti. Tieto perustuu kansanliikkeen omaan ilmoitukseen, eikä asian niin pitäisi olla, varsinkin kun kansanliike on perustettu nimenomaan vaalivaikuttamista varten. Tällaisten vaalirahoittajien tilien tulisi olla julkista tietoa. Mihin 1,4 miljoonaa euroa on oikein mennyt? Summalla ostaa paljon makkaraa torilla paistettavaksi ja jaettavaksi, mutta tuskin raha ainakaan kokonaan sellaiseen on kulunut.

Vaalirahoittajien tilien tulisi olla julkista tietoa.

Vaatimus tilien avoimuudesta koskee luonnollisesti myös elinkeinoelämän omaa vaalivaikuttamisyhteisöä Pro Markkinatalous ry:tä, joka käynnistelee vaalirahoitustaan tammikuun aluevaaleissa. Sen varsinainen tähtäin on seuraavissa eduskuntavaaleissa ( Kauppalehti 13.10.). Se tavoittelee vähintään 1,5 miljoonan euron pottia.

Yhdistyksen hallitusta johtaa kokoomuslainen Tuomo Raasio ja hallituksessa on myös Savon Sanomia julkaisevan Keskisuomalainen-konsernin toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi. Raasion mukaan vaalitukea voivat saada markkinatalousmyönteiset ehdokkaat puoluekannasta riippumatta. Kangaskorpi puolestaan korostaa vaalirahoituksen läpinäkyvyyttä ( Iltalehti 18.11.).

Pro Markkinatalous ry:llä onkin näytön paikka. Sillä on oiva tilaisuus osoittaa jo aluevaaleissa, mitä vaalirahoituksen läpinäkyvyys parhaimmillaan tarkoittaa.