Jukka Patrakan kolumni: Tingitäänkö talouskasvusta, koska se kiihdyttää ilmaston lämpenemistä?

Jukka Patrakka

Jukka Patrakka

Se oli sormenpään kokoinen.

– Sininen, valkoinen ja kiiltävä. Niin kaunis ja upea keskellä maailmankaikkeuden mustaa samettia, Michael Collins muisteli.

Silloin hän ymmärsi, miten hauras planeettamme onkaan.

Collins (1930–2021) oli se, joka jäi kiertämään kuuta komentomoduulissa, kun maailma jännitti kahden muun astronautin kuuhun laskeutumista.

Ihminen on tallustellut maan kamaralla noin kaksi miljoonaa vuotta. Ilmakehä alkoi hiljalleen lämmetä teollistumisen myötä 1700–1800-lukujen vaihteessa. Kuulennon aikaan vuonna 1969 ihmisiä oli noin 3,5 miljardia. Kohta kahdeksan miljardia.

Collins osui naulan kantaan: tämä on meille hauras planeetta.

Suomesta tulee suosittu matkailumaa ilmastonsa vuoksi.

Maapallo ei kestä hiili- ja öljyriippuvuuttamme. Polttaminen tuottaa hiilidioksidia. Hyviä hiilinieluja ovat metsät, mutta niitä kaadetaan viljelykäyttöön.

Energiasta 80 prosenttia saadaan fossiilisista polttoaineista, joiden tuotantoa kasvatetaan. Eikä toimivia kivihiilivoimaloita noin vain haluta sulkea. Maailman­talous kaipaa runsaasti öljyä vielä vuosikymmenien ajan.

Tingitäänkö talouskasvusta, koska se kiihdyttää ilmaston lämpenemistä? Halutaanko luopua nykyisestä elintasosta?

YK:n ympäristöohjelman (UNEP) mukaan valtioiden päästövähennystavoitteet ovat heikkoja lupauksia eikä niitä ole lunastettu.

Tällä menolla ihmisen olemassaolo ei ole uhattuna, mutta kärsimys lisääntyy.

Ympäristöjärjestöjen hampaisiin joutunut tilastotieteilijä, kirjailija Bjørn Lomborg uskoo, että ilmastonmuutosta on hyvin vaikea hillitä. Hän ei silti näe suurempaa syytä ahdistukseen ja toivottomuuteen.

Lämpötilat nousevat paikoin sietämättömiksi päiväntasaajan tuntumassa, mutta nykyään kylmyys tappaa globaalisti paljon enemmän kuin kuumuus.

Hiilineutraaliuden kustannukset ovat huikeat. Pääosa vuosisadan päästöistä on tulossa köyhimmistä maista, joten niiden kehittymistä pitää tukea tosissaan kohti vähäpäästöisempää energiantuotantoa.

Ilmastonmuutokseen joutuu sopeutumaan. Merenpinta jatkaa nousuaan, minkä vuoksi patoja rakennetaan lisää. Koteihin hankintaan viilennyslaitteita. Ajan mittaan kaupunkeja ja katuja muutetaan valkoisiksi, koska niin ehkäistään auringon lämpösäteilyä.

Suomessa joulukuut ovat lämmenneet viisi astetta 150 vuodessa. Hiihtäjille kaivataan jo muovilatuja.

Vuosisadan lopussa täällä on Unkarin ilmasto. Lomborgin mukaan Suomesta tulee suosittu matkailumaa ilmastonsa vuoksi.

Kirjoittaja on uutistoimittaja

Kommentoi