Pääkirjoitus 29.11.2021: Ilmastonmuutos iskee myös julkiseen talouteen

Valtiovarainministeriön virkamiehet käynnistelevät parhaillaan uutta virkamiespuheenvuoroa, joka linjaa vaalikauden lopun häämöttäessä tulevan vaalikauden ja uusien valtaapitävien eteen tulevia haasteita.

Helmikuussa 2019 virkamiespuheenvuoro sai ristiriitaisen vastaanoton. Sen mukaan uuden hallituksen piti leikata julkisia menoja lähes kaksi miljardia, koska kestävyysvaje ei ollut sulanut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella. Hallituksen toimet olivat tosin pienentäneet kestävyysvajetta, jota kuitenkin ennusteet syntyvyyden voimakkaasta laskusta kasvattivat.

Sitten tuli korona ja kaikki meni uusiksi. Afrikkalaisen koronavariantin vaikutukset hämärtävät jälleen lähitulevaisuutta, mutta virkamiehet katsovat ensi kesänä julkaistavassa puheenvuorossaan hieman kauemmaksi.

Tehtävä ei ole helppo. Tilannekuva näyttää synkältä. Suomen julkisen talouden vaikeudet ovat kasvaneet, kun velka on lisääntynyt. Kestävyysvaje on ankealla tavalla totta yhä. Jatkossa keskeistä on, miten ikäsidonnaiset menot kasvavat. Nuorten ikäluokkien pienetessä opetuksen menot oletettavasti pienenevät. Varmaa sen sijaan on, että vanhimpien ikäluokkien pitkäaikaishoivan kustannukset kasvavat nopeasti ja paljon.

Korona on osoittanut, että yksi tärkeä julkisen taloudenpidon tavoite on talouden liikkumatilan säilyttäminen, jotta on mahdollista vastata yllättäviin menotarpeisiin. Vielä liikkumavaraa on, kiitos matalien korkojen, mutta tilanne muuttuu, jos ja kun korkotaso nousee.

Taloudenpidon uskottavuuden säilyttämiseksi on yhä jankutettava, että julkiset menot pitää saattaa raameihin, jotka talouden suorituskyky asettaa. Yhdenkään poliitikon ei pidä edes leikillään kysellä, onko kehyksissä järkeä.

Ei pidä edes leikillään kysellä, onko kehyksissä järkeä.

Virkamiesten perustavoite on luoda Suomelle tehokas ja johdonmukainen julkisen talouden ohjausjärjestelmä. Kehysmenettely on jo entuudestaan sellainen, mutta pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus on siitä koronan vuoksi tinkinyt. Tosin julkisen talouden kestävyysvaateet ovat muutoinkin joutuneet väistämään hallitusohjelmatavoitteiden tieltä.

Viimeksi virkamiespuheenvuorossa mainittiin ilmastonmuutos, mutta on suotavaa, että uudessa puheenvuorossa vihreä siirtymä saa laajemmin tilaa osana julkisen talouden suunnittelua. Puheet jostakin erillisestä vihreästä velasta tuskin ovat enää mahdollisia, sillä kaiken velan pitää periaatteessa olla vihreää. Entinen otsikko sen sijaan kelvannee uudellekin puheenvuorolle ja tavoitteeksi: Uudistuva, vakaa ja kestävä yhteiskunta.

Kommentoi